Blogi

Liisa Tikkanen

perhehoidon sosiaalityöntekijä

Kirjoitettu
22.01.2019

Sijaisvanhemmaksi – miten se tapahtuu?

Haluatko tarjota lapselle turvallisen arjen ja kodin siksi aikaa, kun hän sitä tarvitsee - tarvittaessa aikuisuuteen asti?

Tämän kysymyksen esitämme, kun etsimme uusia sijaisperheitä lapsille ja nuorille, jotka syystä tai toisesta eivät voi asua omassa kodissaan. Mutta mitä sijaisvanhemmuus vaatii ja mitä tarkoittaa, että etsimme lapsen tarpeisiin sopivaa perhettä?

Jokaisen sijoitetun lapsen historia, tausta ja suku ovat erilaisia. Sijoitukseen tulevat lapset ovat hyvin eri-ikäisiä, joten sijaisperheiksi tarvitaan erilaisia, tavallista arkea eläviä perheitä. Joku lapsi voi tarvita eheytyäkseen paikan perheessä, jossa hän on ainoa lapsi. Joku toinen taas tarvitsee kasvunkumppaneita, joiden kanssa voi harjoitella sosiaalisia taitojaan. Nuori voi tarvita apua ja tukea omaan kasvuunsa juuri ennen itsenäistymistään ja vauva tarvitsee perheen koko loppuelämäkseen.

Kun tutustumme sijaisvanhemmaksi haluavaan perheeseen, niin ensimmäisenä keskustelemme siitä, miksi perhe haluaa sijaisperheeksi ja mitä sijaisvanhemmalta edellytetään. Perheen oman elämäntilanteen, esimerkiksi parisuhteen, terveyden sekä taloudellisen tilanteen tulee olla vakiintunut ja turvallinen. Lisäksi tarkistamme rikosrekisteriotteet sekä pyydämme lausunnon kunkin perheen asuinkunnasta, joka sisältää myös poliisirekisteriotteen tarkistamisen. Sijaisperheen lasten tulee myös hyväksyä vanhempien päätös ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmuus ei voi perustua pelkästään toisen vanhemman päätökseen, vaan molempien vanhempien tulee sitoutua sijaisvanhemmuuteen.


PRIDE-ennakkovalmennuksesta valmiudet sijaisvanhemmuuteen


- PRIDE-valmennus on ollut itselleni matka omaan lapsuuteen ja omiin arvoihin sekä siihen millainen on meidän parisuhde,  totesi eräs PRIDE-valmennukseen osallistunut sijaisperheen isä, kun kysyin millaisena hän koki valmennuksen ja mitä se hänelle antoi.

PRIDE-valmennuksen aikana sijaisvanhemmuutta harkitsevalla on mahdollisuus pohtia elämänkokemuksiaan sijaisvanhemmuuden näkökulmasta. Ennakkovalmennus sisältää tietoa, pienryhmätyöskentelyä ja kokemuksellisia harjoituksia, joiden avulla osallistujat eläytyvät tilanteisiin, joita sijoitetut lapset ja heidän läheisensä voivat kokea. Ennakkovalmennuksen aikana osallistujat arvioivat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sijaisvanhemmuuteen yhdessä valmentajien kanssa. Valmennus on oppimisprosessi ja sen tarkoituksena onkin auttaa osallistujia kehittämään tietoja ja taitoja, joita sijoitettujen lasten hoidossa ja kasvatuksessa tarvitaan.

Valmentajina ennakkovalmennuksessa toimii kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. Valmennuksen tavoitteena on antaa sijaisvanhemmuutta pohtivalle perheelle riittävästi tietoa, jotta he voivat tehdä tietoisen päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä. Päätös voi olla myös se, että perhe ei halua ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Ennen PRIDE-valmennusta perheellä ei tarvitse olla tietoa sijaisvanhemmuudesta tai lastensuojelusta.

Sijoitettujen lasten elämään sisältyy usein traumatapahtumia, menetyksiä ja muutoksia, jotka jättävät jälkensä lapsen kehitykseen ja myöhempiin kiintymyssuhteisiin. Tästä syystä he voivat olla haasteellisia hoitaa ja kasvattaa. Lapset ovat usein hämmentyneitä siitä, mitä heille on tapahtunut. Lapset surevat vanhempiensa menetystä ja pohtivat omaa taustaansa aina kussakin kehitysvaiheessaan. Sijaisvanhemmat tarvitsevat hyvää itsetuntemusta sekä kykyä pohtia omaa toimintaansa ja eritellä tunteitaan. Sijaisvanhemman omat elämänkokemukset voivat olla hyvin erilaisia kuin sijoitetuilla lapsilla ja tästä syystä ´selkäytimestä tuleva´ vanhemmuus ei välttämättä toimi kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden lasten kanssa. Ohessa erään sijaisäidin kokemuksia sijaisvanhemmuudesta.

- Olemme saaneet olla yhdeksän vuotta sijaisvanhempina. Lapsi sijoitettiin meille, kun hän oli kuukauden ikäinen pienenpieni vauva. Nyt hän on jo reipas kolmasluokkalainen, joka juuri tuli luistelemasta kotiin posket punaisina. Hän on iloinen ja aktiivinen lapsi. Olemme pitäneet yhteyttä hänen syntymäperheeseensä koko hänen elämänsä ajan. Elämäämme on siis lapsen lisäksi tullut hänen syntymä-äiti, -isä, -pikkusisko, mummo ja täti. Sijaisvanhemmuus on tuonut elämäämme valtavasti ilon ja onnen hetkiä. Välillä on toki myös ollut raskasta ja haastavaa, kuten missä tahansa vanhemmuudessa. Hän täytti juuri 9-vuotta ja oli ihana katsoa häntä onnellisena, kun juhlapöydän ympärillä oli hänelle kaikki tärkeät ihmiset: sekä syntymäperhe että meidän sijaisperhe. Sijaisvanhemmuuden myötä olen ymmärtänyt, kuinka tärkeää jokaiselle lapselle on olla kosketuksissa omiin juuriinsa.

Mikäli kiinnostuit ja sijaisvanhemmuudesta ja PRIDE-valmennuksesta, ota rohkeasti yhteyttä Nuorten Ystävien perhehoidon sosiaalityöntekijöihin. Valmennukseen osallistuminen ei vielä sido tekemään päätöstä sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä.


Liisa Tikkanen
Perhehoidon sosiaalityöntekijä
p. 044 7754 134
liisa.tikkanen@nuortenystavat.fi

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti