Vanhempien Akatemia Blogi

Suvi Haarala

Kirjoitettu
30.05.2017

Pieni teehetki vanhemmille

Kolmas Pieni Teehetki (aiemmin Vanahempien Kahavila) kokoontui 24.3.17. Aiheeksi muotoutui vanhempien ensimmäisen tapaamiskerran Hyvän elämän elementit -aiheen joukosta ?Rakkaus?. Aihe valittiin tuolloin tärkeimmäksi asiaksi, jonka osallistujat halusivat kertoa omana elämänohjeenaan lapsilleen.


Ilta käynnistyi lyhyellä Hyvän elämän elementit ?kertauksella. Siirryimme rakkaus-teemaan miettimällä ?mitä rakkaus on juuri minulle tänään?. Ensimmäinen rakkauden muoto, jonka kirjoitimme fläppitaululle oli äidinrakkaus. Kuuden iltaan osallistuneen äidin mielestä se on kaikista vahvin rakkauden muoto. Kaikilla äideillä todettiin olevan äidinrakkautta omia lapsia kohtaan, rakastaminen vaan on yksilöllistä. Äidinrakkauteen ja rakkauteen ylipäätään vaikuttaa jokaisen oma arvomaailma ja elämänkokemukset. Rakkaus nähtiin ikuisena ? se vain muuttaa muotoaan.


Totesimme, että tärkeä rakkauden kohde on myös jokainen itse. Kun rakastat itseäsi, voit helpoomin rakastaa myös muita ja saada elämääsi lisää rakkautta. Keskustelussa nousi tärkeään rooliin myös Filos ? ystävän rakkaus sekä pyyteetön rakkaus agape, empatia. Totesimme, että jokainen ilmentää rakkautta erilaisin, itselle luontevimmin teoin ja rakkaus tuo elämään sisältöä ja onnea. Viimeisenä keskusteluun rohjettiin nostaa eros, eroottinen rakkaus. Eros koettiin etenkin voimavaroja ja yhteenkuuluvuuttaa voimistavana rakkauden muotona.


Pohdimme myös sitä mikä erottaa rakastavia ja ei rakastavia ihmisiä. Rakastamisen todettiin olevan päätös siitä, että haluaa rakastaa. Joskus rakastamisen taito voi kadota, jos elämässä on ollut paljon pettymyksiä ja satutetuksi tulemisen tunteita. Osallistujat olivat sitä mieltä, että rakkauden voi löytää uudestaan sopivan ympäristön ja rakastavien ihmisten keskellä.  Äidit näkivät isän rakkauden teknisempänä, vapaampana ja hetkessä elämisenä. Ehkäpä äideillä on opittavaa isiltä, sillä mitä haluamme lapsemme muistavan lapsuudesta: kotitöistä kiireisen äidin vai läsnä olevan, itselleen armollisen äidin. Sana ?rakastaa? on teon sana eli usein aktiivista toimintaa. Rakkautta voi osoittaa usealla tavalla ja meitä edeltänyt sukupolvi on osoittanut rakkautta enemmän teoilla kuin sanoilla. Osa äideistä oli kuitenkin löytänyt keinon osoittaa rakkautta myös sanoin, vaikka omasta lapuudesta se oli puuttunut.


Lopuksi keskustelimme siitä, millä tavalla rakkaus on yllättänyt meidät positiivisesti. Eniten äidit olivat yllättyneitä siitä kuinka erilaisia rakkauden tunteet voivat olla. Palasimme takaisin äidinrakkauteen ja vahvistimme sen olevan tärkein rakkauden muoto. Meille jäi arvoitukseksi olisiko miehet/isät olleet asiasta samaa mieltä. Vaikutti siltä, että äidit lähtivät illasta kotiin omia rakkaitaan miettien eivätkä oikein malttaneet odottaa rakkaiden tapaamista.


 Kirjannut Suvi Haarala

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti