Ajankohtaista

26.2.
Ajankohtaista

Irti päihdekoukusta – Nuorta ei jätetä yksin

 

Nuorten Ystävien asumispalveluissa etsitään keinoja nuorten kehitysvammaisten päihdeongelmien hoitamiseksi. Suoria hoitopolkuja on vaikea löytää, mutta nuoria ei jätetä yksin ongelmansa kanssa.  

Nuoret kehitysvammaiset kokeilevat ja käyttävät päihteitä siinä missä muutkin ikäisensä nuoret. Asiaa on tutkittu vähän, mutta arvellaan, että kehitysvammaisten päihteiden käyttö on samaa luokkaa kuin muunkin väestön ja noin 10 prosentilla kehitysvammaisista on päihteiden kanssa ongelmia.

Ongelmallinen päihteiden käyttö näkyy myös tehostetussa palveluasumisessa ja tuetussa asumisessa entistä enemmän. Tuetussa asumisessa nuoret asuvat itsenäisesti omissa asunnoissaan ja he tapaavat ohjaajia sovitusti. Tehostetussa palveluasumisessa nuorella on oma huone, mutta myös yhteisiä tiloja ja henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden.

- Erityisryhmien tuetun asumisen asiakkaista osalla voi olla kehitysvamma tai muita haasteita, esimerkiksi mielenterveysongelmia, neuropsykiatrisia oireita tai erilaisia riippuvuuksia kuten päihde- tai peliriippuvuuksia, palveluvastaava Janika Saastamoinen Tuetusta asumisesta Muhokselta kertoo.

Ilmiö on varsin tuore, mutta nyt jo sen verran yleinen, että työntekijät ovat halunneet lisäoppia ja työkaluja päihdeongelmaisten kanssa työskentelyyn. Moni tehostetun palveluasumisen ja tuetun asumisen ohjaajista on suuntautunut mielenterveys- ja päihdetyöhön ja lisäksi henkilökunnan päihdeosaamista on lisätty koulutuksilla. Saastamoinen itse opiskelee parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa mielenterveys- ja päihdetyön kliiniseksi asiantuntijaksi.

Itsenäisen elämän varjopuoli

Päihteiden ongelmallinen käyttö näkyy arjessa: asiakkaat ovat päihtyneitä tai viipyvät omilla reissuillaan joskus epämääräisessäkin kaveriporukassa. Muiden asiakkaiden turvallisuudesta, mutta myös päihdeongelmaisen omasta turvallisuudesta, joutuu huolehtimaan tarkemmin. Asiakkaiden toimintaa ei kuitenkaan voi rajoittaa ilman perusteluja ja lakiin pohjaavaa syytä.

Nuoret käyttävät eniten alkoholia ja kannabista. Asukkaat ovat pääsääntöisesti hyvin rehellisiä päihteiden käytöstään, ja jos asiaa heiltä huomaa kysyä, saa yleensä suoran vastauksen.

- Ohjaajat tietysti huomaavat, jos asiakkaat ovat päihtyneitä, mutta asiakkaan yksikköön tuomat päihteet on välillä vaikeampi havaita. Kannabis on helpompi piilottaa kuin juomat, mutta sen käyttämistä ei voi olla huomaamatta, palveluvastaava Marjo Kukka tehostetun palveluasumisen yksikkö Niittytuvasta toteaa.

Jos nuorta ahdistaa ja on paha olla, päihteiden käyttö voi olla keino saada olo hetkellisesti paranemaan. Lievästi kehitysvammaisen nuoren ongelmana on usein vaikeus sosiaalisissa suhteissa ja päihdeporukat tarjoavat ainakin ostettua kaveruutta. Nuoret joutuvat usein taloudellisesti hyväksikäytetyksi tai heitä valjastetaan tekemään pikkurötöksiä.

Tukea elämänhallintaan

Kehitysvammaisen nuoren liialliseen päihteiden käyttöön pyritään puuttumaan keskustelulla. Nuoren kanssa käydään läpi konkreettisesti ja havainnollisesti päihteiden käyttöä ja sitä, mitä liiallisista päihteistä heille aiheutuu. Käytettävissä oleva hoitovalikoima riippuu paljon myös nuoren kotikunnan palveluista.

Jos jotakin palvelua onkin saatavilla, kaikki nuoret eivät pysty välttämättä sitoutumaan niihin. Jos aika päihdehoitajalle peruuntuu riittävän monta kertaa, niitä voi jatkossa olla vaikea saada. Vertaistukiryhmät ja muu ryhmämuotoinen päihdekuntoutus ei useinkaan onnistu, koska se vaatisi asiakkaalta hyviä sosiaalisia taitoja, keskittymistä sekä päihderiippuvuuden haittojen ymmärtämistä.

- Nuoren oma motivaatio ei aina riitä hoitoon sitoutumiseen. Asiakkaalle voi olla haastavaa ymmärtää päihteiden käytön haittoja tai sitä, että ne kivat kaverit eivät ehkä olekaan aitoja ystäviä, Saastamoinen pohtii.

Päihteiden käytön jälkeisenä päivänä asiakas saattaa ilmaista keskustelussa ohjaajan kanssa, että haluaa päihteistä eroon. Päihteisiin suhtaudutaan usein myönteisesti, kunnes käytön varjopuolet nousevat esiin. Rahapula vaivaa, velkojat saattavat olla perässä ja välit omaisiin ovat katkenneet.

Osan kanssa tukikeskusteluja käydään monta kertaa päivässä, toiset taas eivät suostu ottamaan apua vastaan.

- Henkilökunnalla on valmius vastata avun tarpeeseen, jos asiakas sitä itse haluaa. Ryhmän paine on kova eikä nuoren tahto aina riitä vastustamaan kiusausta hetkeä pitempään. Kieltäytymistaitojakin tulisi harjoitella, Kukka kertoo.

Kun kyseessä ovat laittomat päihteet, tehdään yhteistyötä poliisin kanssa. He voivat tehdä kotietsinnän ja kuulustella nuorta työntekijän läsnäollessa.

- Poliisia kyllä kunnioitetaan, mutta kun huumeiden käyttö- ja hallussapitorikoksia tulee useampia, poliisin puuttumisen vaikutus vähenee, Kukka sanoo.

Yhteistyö nuoren oman sosiaalityöntekijän kanssa on tarpeen, kun nuoren päihteiden käyttö on riistäytynyt käsistä. Laki on tarkka siitä, että rajoittamiselle on riittävät perusteet, mutta esimerkiksi valvottua liikkumista on joskus jouduttu käyttämään. Asiakkaita on ohjattu myös päihdekatkaisuun.

Hyviäkin tarinoita mahtuu joukkoon ja nuori voi toipua pahastakin riippuvuuskierteestä.


Päihteille pitää löytää vaihtoehto

Päihdeongelmaiset ovat ryhmä, joka on helppo sivuuttaa. Hoitoa on vähän tarjolla ja sitä saadakseen edellytetään motivaatiota ja kykyä hakeutua palveluihin.

- Päihdepalveluista on kilpailua ja kehitysvammaiset tipahtavat kilpailusta helposti motivaation, mutta myös tietynlaisen kyvyttömyyden takia. Toisaalta esimerkiksi asumispalveluiden piirissä olevat kehitysvammaiset ovat hyvässä asemassa, koska heillä on omat ohjaajansa, eivätkä he ole riippuvuutensa kanssa aivan yksin, toteaa päihdepsykiatri Pekka Laine OYS:n psykiatrian klinikalta.

Kaikista päihteistä on haittaa, mutta kaikki päihteiden käyttö ei ole ongelmallista. Kehitysvammaisilla päihteiden käyttö muuttuu helpommin ongelmakäytöksi tai riippuvuudeksi kuin muulla väestöllä. Kehitysvammaiset ovat herkempiä päihteiden aiheuttamille haitoille, mutta kaikille niitä ei tule.

Laine muistuttaa, etteivät mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki tai kehitysvammalaki anna juurikaan keinoja päihdeongelmaisen pysäyttämiseksi, vaan sitä pitää haluta itse.

- Jos kehitysvammaisella nuorella ei ole odotettavissa ruusuista tulevaisuutta, motivaatiota raitistumiselle saattaa olla vaikeaa löytää. Raittiimman elämän pitäisi olla houkuttelevaa ja merkityksellistä, Laine sanoo.

Nuorella ihmisellä on yleensä vähän kokemusta päihteistä ja kokemukset saattavat olla pääosin hyviä. Raittiiseen elämään on helpompi ohjata, kun päihteistä alkaa olla huonojakin kokemuksia. Tutkimusten mukaan ennaltaehkäisevä valistus on usein tehotonta eivätkä nuoret juuri pelkää päihteiden aiheuttamia terveyshaittoja. 

- Yhteisövahvistamismenetelmää (CRAFT) on käytetty esimerkiksi päihdeongelmaisten omaisten kanssa. Usein ihmiset hyvän hyvyyttään tulevat tukeneeksi päihteitten käyttöä pelastamalla ongelmakäyttäjän kerta toisensa jälkeen pulasta. Liiallisen päihteiden käytön pitäisi tehdä hankalaksi ja antaa tukea silloin, kun ihminen on selvinpäin. Tavoitteena voisi olla raittiimpi parempi elämä.

Laine sanoo, että kehitysvammaisten päihdeongelma voidaan hoitaa kuten muillakin, kunhan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Havainnollisuus, konkreettisuus ja selkokieli korostuvat syvästi päihdeongelmaisten hoidossa muutenkin. Suurempi huoli on, että hoitoa ylipäätään saa julkisessa terveydenhuollossa ja että kehitysvammaiset eivät tipahda palvelujen ulkopuolelle.

- Olennaista ei ole saada kehitysvammaisia päihdeongelmaisia johonkin omaan hoitoonsa, vaan että ihmiset, jotka hoitavat kehitysvammaisten terveysongelmia ja sosiaalisia ongelmia osaisivat tulevaisuudessa hoitaa myös heidän päihdeongelmansa, Laine pohtii.

Vapaus on suuri vankila

Itsemäärämisoikeus kuuluu kaikille, vaikka tekemämme valinnat eivät aina ole suositeltavia.

- Kehitysvammahuollon historia on ollut suojelevaa ja holhoavaa. Viime vuodet on tehty työtä kehitysvammaisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja korostettu itsemääräämisoikeutta, mikä tarkoittaa myös vapautta käyttää laillisia päihteitä, ylilääkäri Jarmo Körkkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollosta toteaa.

Tänä päivänä nuoret kehitysvammaiset ovat monelta osin toimintakykyisempiä kuin aiemmat sukupolvet. He ovat olleet kuntoutuksen ja tuen piirissä läpi elämänsä ja moni kykenee hyvinkin itsenäiseen elämään. Kehitysvammaiset nuoret haluavat elää kuten muutkin, opiskella, saada ammatin, haaveilla kumppanista ja perheestä. Elämän harjoittelussa pitää olla mukana myös päihdekasvatus ja turvataitojen harjoittelu. Kieltämisen kulttuuri on mennyttä aikaa, vaikka siihen helposti palaamme ongelmien ilmettyä.

- Mutta jos elämä ei olekaan mielekästä tai nuoret eivät koe saavansa apua ahdistukseen ja pahaan oloon, silloin päihteitä aletaan helposti käyttää lääkkeenä.

Körkön mukaan kehitysvammahuollossa on tunnistettu osaamisen puute kehitysvammaisten päihdehoidossa. Henkilökunnan päihdekoulutusta onkin lisätty ja päihdehuollon asiantuntijoiden otetaan helposti yhteyttä. 

- Yhteistyön syventäminen ja monialainen työskentely on varmasti tarpeen. Lääkäreillä on keinoja addiktion hoitoon tai päihdekatkaisuun, mutta enemmän tarvitaan näköaloja elämään ja vaihtoehtoja päihteiden käytölle: mielekästä tekemistä, sosiaalisia suhteita, hyvää arkea, oikeaa osallisuutta.