Adapterin yritysyhteistyö poikii työpaikkoja

Adapteri-hankkeen tekemä yritysyhteistyö tehostaa työnhakua ja tarjoaa vaihtoehdon perinteisen työnhaun rinnalle. Vaihtoehtoisessa rekrytoinnissa yritys hakee työntekijän työttömistä työnhakijoista.

Työpaikan saadakseen pitää tehdä muutakin kuin hakea avoimia työpaikkoja.

– Aktiivisesta työnhakemisesta puhutaan, mutta oikeasti työpaikkaa pitää etsiä, erityisesti silloin, kun et ole työnvaihtaja ja takana saattaa olla vuosia ilman työtä, Adapteri-hankkeen projektipäällikkö Vesa Karjalainen Nuorten Ystäviltä muistuttaa.

Perinteisesti työnhakija vastaa työpaikkailmoitukseen, lähettää hakemuksen ja CV:n, ja toivoo parasta. Liian usein työtön työnhakija suoltaa hakemuksia kymmenittäin saamatta ainuttakaan haastattelukutsua. Tulokseton työ turhauttaa ja laskee työnhakijan itsetunnon miinuksen puolelle. Työnhakija voi kuitenkin vaikuttaa paljon omaan työnhakukokemukseensa.

Aktiiviseen työn etsimiseen kuuluu muutakin kuin hakemusten tehtailua, Karjalainen muistuttaa. Kun työtä etsitään, selvitetään mahdolliset työnantajat myös niistä yrityksistä, jotka eivät aktiivisesti hae työntekijöitä. Yritysten piilotyöpaikkojen etsiminen vaatii salapoliisityötä, mutta parhaimmillaan työtön työnhakija saa itselleen kilpailuedun ja yritys kontaktin motivoituneeseen työntekijään.

Vaihtoehtoinen rekrytointi

Adapteri-hankkeessa asiakas yhdessä työhönvalmentajan kanssa kartoittaa omat kiinnostuksen kohteensa ja osaamisensa ja sen perusteella valitsee itselleen mahdolliset ja sopivat yritykset.

– Yrityksiä ei valita summanmutikassa, vaan mietimme tarkkaan asiakkaan kanssa, mikä voisi olla sopiva paikka aloitta työn etsiminen, yritys- ja tutorkoordinaattori Ebba Moilanen sanoo.

Adapterin yritysyhteistyömallissa yritystä autetaan toteuttamaan vaihtoehtoista rekrytointia. Yritys pyrkii löytämään työntekijän työttömänä olevista työnhakijoista, eikä tee rekrytointia perinteisellä tavalla. Joskus yritykset tarvitsevat hoksautusta siitä, että rekrytointia voi tehdä tälläkin tavalla.

Kun Moilanen ottaa yhteyttä yritykseen, hän esittelee hankkeen ja Adapterin tekemän vaihtoehtoisen rekrytoinnin sekä sen tuomat hyödyt yritykselle. Tämän jälkeen hän kartoittaa yrityksen rekrytointitilannetta ja työtehtäviä. Työnantajan kanssa pyritään luomaan yhteistyömalli, joka hyödyttää sekä yritystä että Adapterin asiakkaita ja tähtää kohti työllistymistä.

– Vastaanotto yrityksissä on ollut hyvin myönteistä, sillä rekrytointia tekevät ja tarvitsevat kaikki yritykset. Jos voimme tuoda uutta ideaa rekrytointiin tai esittää vaihtoehtoina työsuhteen aloittamista työkokeilulla tai palkkatuettua työntekijää, myös rekrytoinnin kustannukset laskevat, Moilanen sanoo.

Uuden työntekijän palkkaaminen on kallis investointi, siksi yrityksillä voi olla piilossa työpaikkoja, joihin ei ole haku päällä.

– On myös yrityksen arvovalinta etsiä työntekijää työttömien joukosta ja miettiä, millä tavalla he voisivat rakentaa polkuja työelämään. Me Adapterissa olemme nimemme mukaisesti sovitin, joka sovittaa työnantajat tarpeet ja asiakkaan osaamisen yhteen, Karjalainen muistuttaa.

Mustavalkoinen työmaailma

Joskus rekrytoinnin esteenä voi olla työnantajan mustavalkoinen ymmärrys siitä, että esimerkiksi työkokeiluun tulijalla on terveydellisiä haasteita. Työkokeilijoita on monenlaisia, esimerkiksi alanvaihtajat saattavat haluat varmistuksen siitä, että kiinnostus ja energia riittävät valitulle alalle.

– Jos työnhakijalla ei ole viimeisten kahden vuoden ajalta työkokemusta, rekrytoijan ensimmäinen kysymys on: Miksi ei?  Jos pinossa on 40 aukotonta hakemusta, työpaikan ovi ei helposti avaudu pitkään työtä vailla olleille. On luonnollista, että työnantajasta tuntuu turvallisemmalta valita työn vaihtaja. Meidän tehtävämme on rohkaista yrityksiä tekemään asioita uudella tavalla, Karjalainen pohtii.

Vaihtoehtoinen rekrytointi tuntuu kiinnostavan työnantajia, sillä sen avulla on hyvä toteuttaa myös yhteiskuntavastuutaan ja näyttää yrityksen arvoperusta. Adapterissa halutaan myös vaikuttaa yritysten asenteisiin ja lisätä tietoa siitä, miten moninainen joukko työttömät työnhakijat todellisuudessa ovat ja kuinka kokeneita osaajia esimerkiksi yli 50-vuotiaissa löytyy.

– Olemme hankkeessa oivaltaneet, että laadukkaan yritysyhteistyön avulla autamme tehokkaasti työnhakija-asiakkaitamme työllistymään. Tässä on suuri kasvun mahdollisuus tällä toimialueella. Emme voi muokata työpaikkoja sopiviksi asiakkaillemme, vaan ensin pitää olla tiedossa, mitä yritykset haluavat ja sitten etsiä työpaikkaan sopiva tekijä tai tukea työnhakijaa kehittämään osaamisensa työpaikkaan sopivaksi. Meidän pitää ymmärtää työelämän tarpeet ja mahdollisuudet, jotta voimme olla asiakkaillemme aidosti avuksi.

Adapterissa paneudutaan ihmisen tilanteeseen

Merja Oikarinen löysi Adapteri-hankkeen ystävän kautta huhtikuussa 2019. Vuosi sen jälkeen hänelle kirjoitettiin työsopimus tilitoimistopalveluja tuottavaan Talenomiin palkanlaskijaksi kuuden työttömyysvuoden jälkeen.

Merja Oikarinen valmistui aikoinaan kauppaopistosta yo-merkonomiksi ja 2008 hän täydensi koulutustaan datanomin tutkinnolla. Hän teki taloushallinnon töitä 20 vuotta ja sen jälkeen toimi sivutoimisena yrittäjänä ja piiripäällikkönä. Työt loppuivat vuonna 2013.  

– Sen jälkeen oli hakusessa, mitä tekisin. Hain töitä aktiivisesti, mutta en koskaan päässyt edes haastatteluun.

Yhteistyö Adapterin työhönvalmentajan kanssa aloitettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla, jossa Oikarisen tilannetta ja toiveita tulevaisuudelle kartoitettiin ja etsittiin vaihtoehtoja työn löytämiseksi. Hän kävi erilaisia minikoulutuksia, päivitti tietotekniikkataitojaan, laati osaamis-CV:n ja hioi työhakemustaan. Sitä tehdessään Merja huomasi itsekin, miten paljon osaamista yli 50-vuotiaalla oli plakkarissaan ja miten tärkeää oli osata kertoa itsestään ja osaamisestaan.

– Uusi CV ja hakemus poiki heti haastattelukutsuja, vaikka en ollut moneen vuoteen päässyt yhteenkään työhaastatteluun. Oli yllätys minulle itsellenikin, miten suuri vaikutus CV:llä ja hakemuksella oli työnhaussa.

Koska Oikarinen haki asiakaspalvelutehtäviin, hän teki myös työnhakuvideoita itsestään.

– Videot ovat nykypäivää ja suosittelen kaikille niiden tekemisen opettelemista. Erityisesti jos haet asiakaspalvelutyöhön, videossa näkyy ja kuuluu ihmisen persoonallisuus aivan eri tavalla kuin kirjoitetussa hakemuksessa.

Työpaikan poiki lopulta Adapterin yrityskoordinaattorin vinkki ottaa yhteyttä Talenomiin.

– Hän oli käynyt esittelemässä Adapteria ja antoi vinkin, että soita Talenomin koulutusvastaavalle. Minä tein työtä käskettyä ja kysyin, voinko laittaa CV:n nähtäväksi. Kävin haastattelussa ja koulutuspaikka heidän omaan Trainee-ohjelmaansa avautui.

Trainee-ohjelma alkoi tammikuussa ja kesti viisi viikkoa. Oikarinen oli sen ajan Talenomilla työkokeilussa. Koulutuksessa käytiin läpi palkkahallintoa ja eri ohjelmia, jonka jälkeen ryhdyttiin tekemään käytännön töitä osana tiimiä. Maaliskuussa Oikariselle kirjoitettiin työsopimus.

– Työssä on sopivasti haastetta ja opin uutta joka päivä. Olen iloinen, että sain oman alani töitä ja koen olevani siinä hyvä.

Adapteri-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki työikäiset työttömät ja alueen työnantajat. Toiminnassa painotetaan alle 30-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työllistymistä. Asiakkaaksi on ohjautunut paljon yli viisikymppisiä työnhakijoita, koska sille kohderyhmälle ei juuri ole palvelua tarjolla.

Myös Oikarinen koki ikänsä olevan este työllistymiselle, ja hän sanookin, että työpaikan saaminen 57-vuotiaana vaati enemmän paneutumista kuin nuorempana. Adapterista oli hänelle paljon hyötyä.

– Adapterissa etsitään toden teolla työpaikkoja ja kaivetaan yrityksistä piilotyöpaikkoja. Se on vaikeaa työtä, mutta myös onnistumisia tulee. On todella tärkeää, että yhdessä työhönvalmentajan kanssa mietitään, mikä on se polku, jota kannattaa lähteä kulkeman.

Jaa tarina