Blogi

Janika Saastamoinen

vastaava ohjaaja

Kirjoitettu
20.03.2018

Pullon sisällä

- Kuinka usein käytätte päihteitä, kysyy lääkäri ja katsoo minua, ohjaajaa kysyvästi.

Asiakas, kehitysvammainen henkilö istuu ihan lääkärin vieressä ja katsahtaa minua kysyvästi. Tyypillistä, ajattelen. Lääkäri puhuu minulle eikä asiakkaalle. Kerron lääkärille, että hänen täytyy kysyä henkilöltä itseltään, eikä minulta ohjaajalta. Hän osaa kyllä kertoa omin sanoin päihteiden käytöstä.

Lääkärikäynti on vain yksi reissu monien joukossa, jolloin hoitohenkilökunta puhuttaa meitä ohjaajia asiakkaiden sijaan. Monelle kehitysvammaisen henkilön kohtaaminen hoitotyössä voi olla vierasta ja se näkyy usein kehitysvammaisen henkilön kohtaamistilanteessa. Mutta entä jos kehitysvammaisella henkilöllä on kehitysvammaisuuden lisäksi päihdeongelma? Kuinka kohdata kehitysvammainen henkilö ja puhua päihteistä niin, että asiakas että asia tulevat ymmärretyiksi?

Keskustelin erään nuoren kanssa ja kysyin, mikä ajaa hänet kerta toisensa jälkeen käyttämään päihteitä, vaikka niistä tulee pahaolo ja 'morkkis'. Nuori kertoi, että silloin uskallan puhua. Niinpä. Kehitysvammaiset henkilöt käyttävät päihteitä samasta syystä kuin me niin sanotusti terveet ihmiset. Käytämme päihteitä, koska haluamme kuulua porukkaan, saadaksemme hyväksyntää ja tullaksemme rohkeammiksi puhumaan ja näyttämään tunteita. Erityisesti tämä piirre korostuu meidän kehitysvammaisten nuorten keskuudessa. On vaikeaa olla erilainen ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Kun on rohkea ja juo yhtä paljon kuin muut ja kuuluu porukkaan. Yhtäkkiä en olekaan erilainen kuin muut.

Kehitysvammaisen henkilön päihderiippuvaisuuden hoito on haastavaa. Usein päihteitä käyttävällä kehitysvammaisella on taustalla myös muita hoitoja vaativia diagnooseja, kuten esimerkiksi mielenterveysongelmaa ja peliriippuvuutta. Kehitysvammaisen päihdeasiakkaan kohtaamisessa on tärkeää, että kohdataan asiakas hänen omana itsenään. Meille ei ole annettu valmista polkua, miten toimia kehitysvammaisen päihdeasiakkaan kanssa.

Usein esimerkiksi tavallinen päihdekuntoutus ei onnistu kehitysvammaisen päihdekuntoutujan kohdalla. Jokaisen hoitopolku on erilainen ja riippuvuuksien hoito vaatii kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä ja ripauksen salapoliisityötä. On tärkeää, että asiakkaan hoitopolkuun osallistuu mahdollisimman osaava ja luotettava henkilökunta, joka jaksaa kerta toisensa jälkeen kannustaa yrittämään uudelleen. Nämä näkymättömät arjen periksiantamattomat sankarit etsivät jatkuvasti uusia keinoja auttaa asiakasta ja ovat valmiita raivaamaan kiviä ja kantoja oikean tuen löytymiseksi. Tärkeintä kuitenkin on, että olet läsnä, kuuntelet ja annat tilaa myös epäonnistumiselle. Kuten päihdehuollossa yleensä, retkahduksia ja epäonnistumisia tulee ja niihinkin täytyy osata suhtautua ammattimaisesti asiakasta kunnioittaen.

Päihteidenkäyttö yleistyy myös tulevaisuudessa kehitysvammaisten parissa. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täytyy olla valppaana ja kehittää kehitysvammaisten henkilöiden päihdehoitoa. Meidän työssä pienet arjen onnistumiset ovat isoja asioita. Se, että asiakas kykenee olemaan viikon käyttämättä päihteitä voi olla hänen vointinsa kannalta merkittävä asia. Menestystarinoita ovat ne, jotka joskus pystyvät saavuttamaan ne elämänhallintataidot, joilla pärjää esimerkiksi tuetussa asumisessa. Ne ovat liikuttavia hetkiä sekä työntekijöille että asiakkaalle

Tänään ei ollut päihteetön päivä, mutta onhan se päivä vielä huomennakin.

Janika Saastamoinen
Vastaava ohjaaja
Tehostetun palveluasumisen yksikkö Niittytupa

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti