Blogi

Lahja Leiviskä

vastaava työhönvalmentaja

Kirjoitettu
26.04.2018

Yhteisasiantuntijuudella parhaisiin tuloksiin

Nuorten Ystävien keskustoimiston saliin saapuu hiljalleen porukkaa. Kutsu viimeiseen yhteiskehittämisen työpajaan on lähetetty NYn klubitalojen Oulun Pönkän, Rovaniemen Roihulan sekä Kajaanin Tönärin jäsenille ja henkilökunnalle. Osa on myöhässä, mutta se ei haittaa. Jokainen tulija otetaan lämpimästi vastaan. Olemme kokoontuneet porukalla kehittämään NYn klubitalojen jäsenten työllistymistä ja jatkopoluttumista tukevaa toimintaa. Pian sali täyttyy puheensorinasta, mielipiteistä ja jaetusta innostuksesta. Ollaan yhteisen asian äärellä.

Sosiaali- ja terveysalalla puhutaan paljon asiakaslähtöisyydestä ja siitä, kuinka asiakas on toiminnan keskiössä. Valitettavan usein törmäämme kuitenkin siihen, että asiakkaan vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuudet ovat vähäiset. Asiakkaan mukaan ottaminen voi olla näennäistä. Saatetaan ajatella, että on helpompaa tai nopeampaa tehdä asiat kokonaan itse - tai ehkä asiakkaan mukaan ottamista ei vain tulla ajatelleeksi.

Yhdessä tekeminen, osallisuus ja tasa-arvoisuus ovat vahvasti esillä klubitalotoiminnan taustaideologiassa. Klubitaloissa jäsenet nähdään aktiivisina ja tasavertaisina osallistujina yhdessä klubitalon henkilökunnan kanssa. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Kiteytettynä se tarkoittaa, että jäsenet ovat mukana ihan kaikessa - toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, kehittämisessä ja raportoinnissa. Toisinaan tämä työskentelytapa on uutta myös jäsenelle: 'Oikeastiko mä saan nyt päättää?'.

Aina tällainen työskentelytapa ei ole helppoa. Se vaatii työntekijältä rohkeutta astua yhteiselle tietämättömyyden alueelle, rohkeutta tulla ulos asiantuntijan roolista. Se vaatii rohkeutta ihmetellä ja etsiä uusia oivalluksia yhdessä toisten kanssa sekä taitoa dialogiseen vuorovaikutukseen. Tämän onnistuessa voidaan puhua aidosta yhteisasiantuntijuudesta. Pelkkä osallistuminen palvelun suunnitteluun ilman todellista valtaa ei ole osallisuutta tai sen vahvistamista. Tässä kohtaa ei siis riitä perinteinen asiakaslähtöinen ajattelu, vaan lähtökohdat ovat paljon syvemmällä. Voidaankin oikeastaan puhua ajattelu- ja toimintatavasta, jolla sosiaalialan työtä voidaan tehdä.

'Parasta on se, kun saa tehä asioita yhessä ja miettiä porukassa, mitä tehään ja mille aletaan. Se kans, että multa kysellään, mitä mää ajattelen ja ollaan kiinnostuneita. Tuntuu hyvältä, kun mua oikeesti kuunnellaan.'

Klubitalojen toiminta kehittyy jatkuvasti, jäsenten toiveista ja tarpeista riippuen. Vuonna 2017 NYn klubitaloissa kehitettiin työllistymiseen ja opintojen tukemiseen liittyvää toimintaa. Yhteisellä työpajatyöskentelyllä sekä jäsenet että klubitalojen työntekijät pääsivät kehittämään ja vaikuttamaan, kukin oman kokemuksensa kautta. Pidetyissä työpajoissa näkyi jo klubitalon arjestakin tuttu tasavertaisuus jäsenten ja ammattilaisten välillä. Olennaista oli yhteinen tahto toiminnan kehittämiseen, molemminpuolinen asiantuntijuuden arvostaminen ja siitä syntyvä yhteishenki.

Kenelle tahansa on tärkeää tunne siitä, että saa olla osallinen, aktiivinen ja merkityksellinen yhteiskunnan jäsen. Työskentelytavan ja -menetelmien valinnalla on mahdollista vahvistaa tätä tunnetta. Kaikki lähtee pienistä asioista arjessa. Ihan siitä, että huomioidaan ja pyydetään mukaan sekä kuunnellaan.

Lahja Leiviskä
vastaava työhönvalmentaja
Klubitalo Pönkkä, Oulu


Leiviskä, L. & Santaniemi, A. 2017. ´Voi lähteä niitten omien voimavarojen mukkaan, turvallisin, pienin askelin' Jäsenten työllistymisen tukeminen Nuorten Ystävien klubitaloissa.
http://www.theseus.fi/handle/10024/136058

Lahja Leiviskä ja Anne Santaniemi toteuttivat tutkimuksellisen kehittämistyön osana ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opintojaan. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun ja yhteistutkimisen menetelmiä.


Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti