Blogi

Riitta Alatalo

Vanhempien Akatemian kehittämispäällikkö

Kirjoitettu
01.02.2019

Ihanat, kamalat tunteet

Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin vauhdikkaasti Vanhempien Akatemiassa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen aloittaa luentokautemme puhumalla kiintymyssuhteista elämänkaaressa 12.2.2019. Suosittelen luentoa oikeastaan kaikille, jotka ovat joskus hämmästelleet ja kummastelleet joko omaa tai toisten reagointia riitatilanteissa.

Ihmisen tarve tuntea itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi säilyy läpi elämän ja se hetki, kun tunnemme turvallisuuden tunteemme uhatuksi, saa meidät protestoimaan. Joku huutaa (tai nalkuttaa) äänekkäästi ja koettaa sillä keinoin tulla huomatuksi. Joku taas vetäytyy ja miettii itsekseen, että parempi poistua paikalta, ettei tilanne menisi vielä pahemmaksi. Erityisesti parisuhteissa käy usein niin, että mitä enemmän toinen vaatii ja (huutaa), sitä enemmän toinen haluaa vetäytyä. Mitä enemmän toinen vetäytyy eikä vastaa tai reagoi, sitä enemmän toinen yrittää korottaa ääntään ja tulla kuulluksi. Ja sitten negatiivinen kehä onkin valmis. Voipa käydä niinkin, että pariskunnat osaavat tällaisen riitojensa käsikirjoituksen jo ulkoa, erimielisyyksien selvittäminen kun tuntuu vuodesta toiseen menevän samaa, negatiivista rataansa.

Hyvä uutinen on se, että negatiivisen kehän voi pysäyttää ja kääntää myönteiseksi. Sama pätee myös vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Jos esimerkiksi vanhemmista tuntuu, että kotona vuorovaikutus on ajautunut lapsen tai nuoren kanssa pisteeseen, jossa sanat joita useimmiten käytetään, ovat negatiivisia ja loukkaavia puolin ja toisin, on syytä pysähtyä ja miettiä, miten voisi saada ilmapiirin kotona kannustavaksi ja myönteisemmäksi. Olen muutaman kerran luennolla tehnyt vanhempien kanssa seuraavanlaisen harjoituksen, haastankin sinut nyt mukaan pohtimaan!


  • Ota paperi ja kirjoita siihen kaikenlaisia tunnesanoja, joita tulee mieleesi. Sanat voivat olla myönteisiä, neutraaleja tai kielteisiä, esim. vihainen, onnellinen… Koeta saada paperille mahdollisimman paljon tunnesanoja. Jos on vaikeuksia löytää enemmän kuin viisi tunnesanaa, kysy lapselta tai puolisolta apua tai kurkkaa googleen.

  • Ympyröi ne sanat, joita huomaat itse käyttäväsi eniten.

  • Piirrä neliö niiden sanojen ympärille, joita toivoisit lapsesi kuulevan sinulta enemmän.

  • Kirjoita neliöidyt sanat uudestaan paperin alalaitaan ja tutkaile niitä hetki. Alleviivaa sitten listasta kolme sanaa, joiden käyttöä lähdet heti (tänään) harjoittelemaan. Päätä, että käytät jokaista alleviivattua sanaa vähintään kerran päivässä.

  • Huomaa, miten lapsi tai nuori reagoi myönteisiin sanoihisi ja kiitä itseäsi hyvän mielen tuomisesta!

  • Kokeile samaa harjoitusta ajatellen parisuhdettasi.

  • Varoitus! Mukavat ja myönteiset sanat tarttuvat, joten varaudu siihen, että saat niitä takaisin lapseltasi tai puolisoltasi.

Tunteissa on sellainen kiva puoli, että niitä tulee ja menee, ja toistaiseksi en ole kuullut, että ne olisivat jääneet kenelläkään ”päälle”, vaan kurjinkin tunnetila menee aikanaan ohitse. Tunteita ei siis tarvitse pelätä ja säikähtää, vaan voi ikään kuin fiilistellä tunnetta, miettiä missä osaa kehoa se tuntuu, ja kokeilla, saisiko omaa tunnetilaansa hieman säädeltyä pienemmälle volyymille vaikka hengittelemällä tai mielipaikka-harjoituksella.

Lapsille voi puhua siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta käyttäytymistä ja tekemistä opetellaan säätelemään sellaiseksi, että ei esim. vahingoiteta itseä tai muita. Siinä me vanhemmat ja aikuiset olemme avainasemassa, eli kun opettelet säätelemään omia tunnetilojasi, lapsikin saa hyviä esimerkkejä siitä, miten tunteiden vallassa voidaan toimia rakentavasti.

Mikäli tunneasiat kiinnostavat, lisätietoa löytyy Vanhempien Akatemian Pysäkiltä ja Pienestä Teehetkestä sekä esim. Oiva-harjoituksista (saa myös kännykkään sovelluksen) tai Arto Pietikäisen hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvista harjoituksista. Vinkkejä tunnetaitojen opettamisesta lapsille saat runsaasti Vanhempien Akatemian toiminnoista, esim. käymällä Pysäkillä tai tulemalla Ihmeelliset vuodet -ryhmiin tai osallistumalla luentotilaisuuksiimme.  Netissä hyviä tietopaketteja löytyy esim. Neuvokas perhe -sivuilta.

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti