Anu Isoaho ja Lahja Leiviskä

Kirjoitettu
10.01.2020

Taide tekee hyvää niin sen kokijalle kuin tekijällekin!

Miltä kuulostavat tällaiset otsikot: "Yhteisöntaiteilija Päijät-Hämeen sote-palveluissa", "Palvelutalosta kulttuurikeskukseksi Pirkanmaalla", "Kultane yhdistää kulttuurin neuvolapalveluihin Porissa ja Sipoossa kulttuuri osana hoitotyötä" tai yläotsikkona "Organisaation kehittäminen taiteen avulla"? Nämä otsikot ovat vuonna 2019 toimineen Taiteen edistämiskeskuksen 100 minuuttia taidetta -kampanjan sivulta.

Kampanjan lähtökohtana oli ajatus, että jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin sekä niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin. 11.11.2019 puolestaan julkaistiin Helsingissä Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimiston raportti taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Raportti kattaa yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta ja on siten laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raportin sanoma oli selvä: taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sellaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja.

Taiteella voidaan esimerkiksi vaikuttaa terveyden sosiaalisiin määrittäjiin ja taustatekijöihin eli taidetoiminta voi vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä ja näin ollen parantaa terveyttä. Kouluissa taiteen on huomattu vähentävän käyttäytymisongelmia ja kiusaamista, kulttuuriosallistumisen puolestaan on todettu vähentävän riskiä sairastua masennukseen ja suojaavan jopa dementian kehittymiseltä.

Taideosallistuminen vaikuttaa psykologisesti parantamalla tunteiden säätelyä ja kehittämällä selviytymiskeinoja, fysiologisesti tehostamalla immuunitoimintaa ja laskemalla stressihormoneja. Sosiaalisesti taideosallistuminen vähentää eristyneisyyttä ja käyttäytymisen tasolla se saa meidät valitsemaan terveellisempiä elämäntapoja. Koska taiteen ja kulttuurin kokemisen ja tekemisen vaikutukset ovat näin laaja-alaiset, on WHO päätynyt kolmenlaisiin suosituksiin Euroopan alueen jäsenmaille.

Ensimmäisenä jäsenmaita kehotetaan tukemaan taideinterventioiden käyttöönottoa esimerkiksi mielenterveyttä tukevien yhteisöllisten taideohjelmien järjestämistä. Toiseksi jäsenmaita kannustetaan tunnustamaan taiteisiin osallistumisen lisäarvo ja merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille. Kolmanneksi raportti esittää taiteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämistä terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen sekä kliinisten että vuorovaikutustaitojen parantamiseksi.

Suomessa on jo pitkään käytetty paljon taidelähtöisiä menetelmiä sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on ollut esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen sekä osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen. Suomessa on myös tehty valtakunnallinen selvitystyö taiteen ja hyvinvoinnin yhteydestä; Valtakunnallisen Terveyden edistämisen politiikkaohjelman osana selvitettiin taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia toimintaohjelmassa vuosina 2010–2014. Sen mukaan taiteen ja kulttuurin keinoin, sekä osallistumalla että myös taidetta itse tekemällä, voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. (Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010–2014 loppuraportti 2015.)

Nuorten Ystävien klubitaloissa Pönkässä, Roihulassa ja Tönärissä taide, musiikki ja muu luova toiminta on osa jokapäiväistä arkea. Pönkässä kokoontuu luovan toiminnan ja musiikin ryhmiä ja lisäksi on toteutettu erilaisia taideprojekteja kuten esimerkiksi voimauttavan valokuvan projekti. Joillekin jäsenistä nämä matalan kynnyksen toiminnat ovat ainoita toimintoja, joihin osallistuminen saa heidät lähtemään kotoa liikkeelle, tapaamaan ihmisiä ja tulemaan mukaan yhteiseen tekemiseen.

Huhtikuussa 2018 huipentui Pönkän jäsenten suunnittelema ja toteuttama musiikillinen Kuule mua -yhteisötaideprojekti. Projektilla haluttiin saada jäsenten ääni, tarinat ja osaaminen esiin ensisijaisesti musiikin, mutta myös muun soveltavan ja osallistavan yhteisötaiteen keinoin. Lähtökohtana projektille oli, että taide kuuluu kaikille, taustoista riippumatta. Projektiin saatiin rahoitusta Taiteen edistämiskeskus Taikelta ja rahoituksen turvin ostettiin työpanosta eri taiteenalojen ammattilaisilta. Yhteistyökumppanina oli mm. Kulttuuriosuuskunta Ilmeen ammattitaiteilijoita. Liki puolentoista vuoden projektin aikana syntyi omakustannelevy, jossa on seitsemän kappaletta ja lisäksi kolmesta kappaleesta tehtiin musiikkivideot. Yhteisötaiteessa tekeminen on yleensä tärkeämmässä roolissa kuin taiteellinen lopputulos. Kuule mua tuotti osallistujilleen valtavan määrän yhteisiä ilon ja onnistumisen hetkiä.

NYn klubitalot Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä ovat olleet mukana Kaikukortti-toiminnan kehittämisessä jokaisella paikkakunnalla. Toiminnan ideana on, että kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja Kaikukortti-verkostojen kulttuurikohteisiin. Näin ollen Kaikukortin avulla pääsee ilmaiseksi esimerkiksi konsertteihin, teattereihin ja museoihin. NYn klubitalot toimivat Kaikukorttien jakajatahoina ja klubitaloissa on käytössä lisäksi yhteisön Kaikukortit.

NYn klubitalot olivat mukana myös 100 minuuttia taidetta -kampanjassa. Taidemäärä ylittyi viikossa moninkertaisesti, kun mukaan laskettiin klubitalojen omat ryhmät ja kulttuurikäynnit sekä muu kulttuuriin liittyvä toiminta. Kampanjan aikana vahvistui käsitys taidetoiminnan merkityksestä klubitalon jäsenten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäjänä.

Suomessa Taikusydän on tehnyt pitkään työtä kulttuurihyvinvointialan eteen. Tämän taiteen ja hyvinvoinnin valtakunnallisen yhteyspisteen tehtävänä on ”kerätä ja välittää tietoa taiteen hyvinvointivaikutuksia koskevista projekteista, tutkimuksesta ja hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista sekä edistää taiteilijoiden työllistymistä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille”. Pohjois-Pohjanmaalla työtä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi tekee puolestaan Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihyvinvoinnin verkosto #POPKulta, jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Taikusydämen kanssa. NY on mukana verkoston toiminnassa. Lisäksi vuonna 2019 Oulun kaupunki nimesi kulttuurihyvinvoinnin kehittämisryhmän, Kulta-tiimin, johon mukaan pyydettiin myös NY edustamaan järjestötoimijoiden näkökulmaa.

Kun taide- ja kulttuuritoiminnalla voidaan saada aikaan näin merkittäviä muutoksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, parantaa toimintakykyä ja vähentää yksinäisyyttä, mahdollistaa osallisuus ja yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveysalalla, miksipä emme tekisi enemmän taidetta ja kulttuuria? NYllä ollaan nyt perustamassa omaa NY Kulta-tiimiä, jossa kehitetään toimintamallia vahvistamaan kulttuurin ja taiteen käyttöä NYn sisällä, osana yksiköiden perustoimintaa. Olkoon uusi vuosi ja vuosikymmen täynnä taidetta ja kulttuuria!


Blogin kirjoittajat viestintäkoordinaattori Anu Isoaho ja palveluesimies Lahja Leiviskä Nuorten Ystäviltä.


WHO:n raportin voit lukea täältä: What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti