Kimmo Laine

rehtori

Kirjoitettu
04.06.2020

Koulua ja koronakevättä

Miltä koronakevät näytti koulujemme oppilaiden näkökulmasta? Oppimiseen ja koulutyön tekemiseen hajautetulla mallilla oli hieman yllättäen kouluillamme jopa piristävä vaikutus. Koronakevät nosti esiin selvästi sen, kuinka tärkeää yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys on.

Vuosi 2020 alkoi maailmalla ja myös meillä hyvin poikkeuksellisissa merkeissä. Koronapandemia ja sen seurannaisvaikutukset levisivät koko maailmassa hyvin nopeasti ja ne saattavat sävyttää ihmisten arkea vielä pitkään.

Suomessa koronakevät toi muutoksia, joita ei aiemmin ole yhteiskunnassamme nähty. Koulumaailmassa laajamittainen etäopetukseen siirtyminen ja työelämässä etätyön räjähdysmäinen kasvu pakotti yhteiskuntamme tekemään liikkumista ja työn tekemistä koskevia ratkaisuja, joita ei oltu aiemmin nähty ainakaan rauhan aikana. Kevään aikana yhteiskuntamme otti kertaheitolla mittakaavaltaan ennennäkemättömän suuren digiloikan.

Valtioneuvosto päätti perusopetuksen osalta siirtää suurimman osan oppilaista etäopetukseen 15.3. alkaen. Oikeus lähiopetukseen turvattiin pienimmille sekä erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Koronakevään opetuksen järjestämistavoista käytiin ajoittain kiivasta keskustelua mediassa. Etäopetus ja lähiopetus sekä niihin siirtymiset kuumensivat tunteita lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

Nuorten Ystävillä on kaksi yksityistä koulua, joista Pohjolan koulu on koulukotikoulu ja Nuorten Ystävien koulu on yksityinen erityiskoulu. Molempien koulujen kaikki oppilaat ovat erityisen tuen piirissä ja opetusta annetaan esiopetuksesta lisäopetukseen eli kymppiluokkaan saakka.

Valtioneuvoston päätös mahdollisti lähiopetuksen jatkamisen kouluilla, mutta käytännön toteutuksessa oli terveyden turvaamisen ja pandemian hidastamisen näkökulmasta haasteita. Koulujemme oppilaat tulivat sijaishuollon tai palveluasumisen yksiköistä sekä kotoaan eri puolilta Suomea ja heillä oli tartuntaketjujen muodostumisen näkökulmasta alueellisesti laaja kontaktiverkosto.

Molemmilla kouluilla otettiin käyttöön viikon 13 alusta kevätlukukauden loppuun saakka hajautettu lähiopetusmalli muutaman oppilaan siirtyessä toisella koululla huoltajan pyynnöstä etäopetukseen. Hajautetussa mallissa toiminta osastoitiin siten, että mahdollinen korona-altistus ja sen vaikutukset voitaisiin rajata ja eristää muusta toiminnasta nopeasti. Näin koko koulun tai jopa molempien koulujen toimintaa ei tarvitsisi keskeyttää korona-altistuksen tullessa kohdalle. Hajautuksessa hyödynnettiin olemassa olevaa ja osin käyttämättömänä tai vähällä käytöllä olevaa kiinteistökantaa.

Miltä koronakevät näytti koulujemme oppilaiden näkökulmasta? Koronasta sekä sen vaikutuksista keskusteltiin opetusryhmissä kevään aikana runsaasti oppilaiden iän ja kehitystason mukaisella tavalla. Keskustelua käytiin avoimesti ja pandemiatilannetta seurattiin päivittäin uutisista sekä ajankohtaisohjelmista. Yhdessä pohtiminen ja keskustelu sekä oppilaiden ottaminen mukaan hajautetun opetuksen toteutuksen suunnitteluun ja käytännön valmisteluihin osallistivat ja sitouttivat lapsia ja nuoria uusiin järjestelyihin sekä tiivistivät yhteisrintamaa, jossa asettauduimme kaikki yhdessä torjumaan koronaa.

Oppimiseen ja koulutyön tekemiseen hajautetulla mallilla oli hieman yllättäen kouluillamme jopa piristävä vaikutus. Hieman yllättäen suuri osa oppilaista pystyi jopa parantamaan opintosuorituksiaan. Koulun arjessa tehtiin edelleen runsaasti pienimuotoisia retkiä luontoympäristöön. Uimahallit, kirjastot sekä muut usein käytetyt julkiset oppimisympäristöt olivat kiinni, joten niitä ei voitu käyttää. Myös kerhotoiminta pysähtyi kouluilla koronarajoitusten ajaksi.

Kevätjuhlat järjestettiin ensimmäistä kertaa koulujen historiassa etäyhteydellä. Juhlaohjelman lähetys tapahtui useammasta paikasta ja ohjelmassa oli myös tallenteina olevia oppilasesityksiä. Juhlia seurattiin hajautettujen opetusryhmien lisäksi oppilaiden kodeissa sekä asumisen yksiköissä. Stipendit jaettiin juhlassa siellä, missä oppilaat olivat ja vaikka lähetystekniikka ei mahdollistanut kotikatsomoiden aplodien saamista juhlalähetykseen, raikuivat ne eri puolilla Suomea kaikkialla siellä, missä ohjelmaa seurattiin.

Koronakevät nosti esiin selvästi sen, kuinka tärkeää yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys on erityisesti silloin, kun kohtaamme koettelemuksia, jotka asettavat rajoitteita toiminnallemme. Kaikkien jaksamisesta täytyy pitää huolta eikä ketään saa jättää yksin. Monet hyväksi havaitut käytänteet, kuten käsien tehostettu peseminen ja etäyhteyksien monipuolinen käyttö, jäävät varmasti pysyviksi toimintatavoiksi kouluillamme.

Ai niin, se terveystilanne. Korona ei onneksi missään vaiheessa tullut kolkuttelemaan ovelle. Myös muu sairastaminen oli koronakevään hajautetun opetusryhmityksen aikana ennätyksellisen alhaista. Ja tästä voi kiittää kaikkia, jotka olivat mukana tekemässä työskentely-ympäristöstä turvallista koronakevään aikana.


 


 

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti