6.5.
Ajankohtaista

Olennaisinta on ajan antaminen

 


Työntekijät ovat portinvartijan roolissa siinä, toteutuvatko vammaisen henkilön ihmisoikeudet arjessa. Miten ihmisoikeuksien toteutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä?

Keväällä 2016 Suomen kehitysvammalakiin tehtiin muutoksia, kun YK:n vammaisyleissopimus ratifioitiin. Muutosten tarkoituksena oli vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Itsemääräämisellä tarkoitetaan oikeutta tehdä vapaasti omaan elämäänsä liittyviä valintoja ja päätöksiä ja toteuttaa niitä. Se turvaa mahdollisuuden omiin mielipiteisiin, tahdonilmauksiin ja myös oikeuden tehdä huonoja valintoja ja ottaa riskejä sekä oppia virheistään.

Jokaisen työntekijän ajatusten taustalla oleva vammaiskäsitys vaikuttaa suhtautumiseen ja työskentelyyn vammaisten henkilöiden kanssa. Erityishuollossa olevaa ihmistä on kohdeltava niin että ihmisarvoa ei loukata, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan, toivomukset, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet huomioidaan. Työntekijät ovat portinvartijan roolissa siinä, toteutuvatko vammaisen henkilön ihmisoikeudet arjessa.

NYn tehostetun palveluasumisen yksikkö Lohen palveluvastaava Raija Ruokangas vahvistaa tämän.

– On todella tärkeää, että NYllä on satsattu koulutukseen. Koulutukset ja keskustelut tiimeissä tukevat työntekijän omaa pohdintaa ja muutoksen tekemistä omissa ajatuksissa, asenteessa, työotteessa ja -minässä.

Käytännön poikkeustilanteet

Vammaispalveluiden yksiköissä tulee usein vastaan käytännön poikkeustilanteita, joissa joudutaan pohtimaan, miten voidaan asettaa ”tarpeellisia” rajoja tai voidaanko esimerkiksi korostaa turvallisuutta asiakkaan tahdon ylitse. Arkea on pohtia, miten auttaa asiakasta toimimaan ”oikein”.

Aikaisemmin hankalat tilanteet ratkaistiin usein rajoittamisella. Nyt on arkea miettiä, onko pakko rajoittaa, täyttyvätkö rajoittamisen perusteet ja miten muuten tilanne voidaan ratkaista.

– Arjessa tulee ottaa huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Jos haastavaa käyttäytymistä ilmenee, on tärkeää selvittää käytökseen johtavia syitä tai tarkoitusta. Ennaltaehkäisevät keinot voivat liittyä esimerkiksi ympäristön muokkaamiseen asiakkaan tarpeisiin sopivaksi tai hänen omiin toimintamalleihinsa vaikuttamiseen, Ruokangas sanoo.

Ennaltaehkäiseviä keinoja voivat olla kuvitetut päivä- ja viikko-ohjelmat, arjen rutiinit tai yhteisen kommunikaatiokeinon löytäminen kuten esimerkiksi puhe, kuvat tai tukiviittomat. Ennakointi eli tulevien muutosten käyminen läpi ennalta esimerkiksi kuvitetun sosiaalisen tarinan kautta ja ajan antaminen ovat myös tärkeitä keinoja. Usein juuri ajan antaminen on ollut ratkaisevaa.

NY tekee yhteistyötä myös OYS Konstin eli vaativien erityispalvelujen osaamiskeskuksen ja IMO-työryhmän kanssa. Moniammatillisia arvioita tekevän OYS Konstin perustehtävänä on toimia kehitysvammaisten asiakkaiden ja heistä huolehtivien tahojen apuna ja tukena. Moniammatillista työryhmää vetää ylilääkäri Jarmo Körkkö.

Ihmisarvo tunnustetaan käytännön työssä

Työskentely erityisryhmien asumisen yksiköissä on yhtäläisen ihmisarvon tunnustamista käytännössä.

Itsemääräämisoikeussuunnitelman lisäksi yksiköissä tehdään positiivista riskiarviointia. Sen tavoitteena on elämänlaadun ja itsemääräämisen maksimointi turvallisuutta vaarantamatta. Tavoitteena on, että ihminen voi elää mahdollisimman omannäköisen elämää. Riskiarviointi auttaa eri tahoja – henkilöä itseään, henkilön omaisia ja työntekijöitä – saamaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä henkilö haluaisi tehdä elämässään, ja miksi eri asioiden toteuttaminen on henkilölle itselleen tärkeää. Yksiköissä on käytössä myös positiivinen riskinotto.

NYllä on koulutettu henkilöstöä laaja-alaisesti itsemääräämisasioissa ja laadittu erilaisia työohjeita. Koska rajoittaminen on viimeinen vaihtoehto yksikössä, ennakoiva työ on todella tärkeää. Yksiköissä käydään jatkuvaa keskustelua siitä, mitä erilaisia vaihtoehtoja rajoittamiselle on. Itsemääräämisoikeuksien toteutuminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sen selvittämistä, millä keinoin saadaan selville asiakkaan mieltymykset, kun hän ei kommunikoi puheella.

– Asiakkaan kannalta tärkeintä on se, että keskustelemme yhdessä toiveista ja siitä, miten asukas haluaa elämäänsä elää. Miten tiivistä tukea asiakas tarvitsee arkeen ja millä keinoilla hän pystyy siitä selviämään ilman, että häntä pitää rajoittaa. Yksikkötasolla esimerkiksi monet käytännön ratkaisut helpottavat asiakkaan arkea, Ruokangas pohtii.

Itsemääräämisoikeuden vahvistamisen ympärillä on ollut NYllä lukuisia erilaisia koulutuksia. Lisäksi henkilöstö kouluttautuu jatkuvasti esimerkiksi ART-, nepsy-, dialogisen ohjauksen, AVEKKI- ja YKS eli yksilökeskeinen elämänsuunnittelu -menetelmiin. Erilaisia koulutuksia osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen liittyen on säännöllisesti. Avin ja Valviran koulutukset ovat myös merkittävässä roolissa, ja Valviran kanssa käydään jatkuvaa tiivistä keskustelua, kysytään neuvoa ja pyydetään selvennyksiä.

Asiakkaan näköistä tekemistä

Vammaispalveluiden yksiköissä työskentelyn lähtökohta on se, että kaikessa työskentelyssä asiakasta kuullaan mahdollisimman hyvin. Kehitysvammalaki, koulutukset ja avoin keskustelu ovat mahdollistaneet sen, että voidaan tehdä asiakkaan kannalta oikeanlaisia ratkaisuja.

– Vuosien työ itsemääräämisoikeusasioiden kanssa on tuonut tuloksia, ja olemme päässeet enemmän asiakkaan näköiseen tekemiseen. Aikaisemmin asioista puhuttiin lähinnä rajoittamisen näkökulmasta, mutta nyt IMO ja ihmisoikeusmalli on kaiken pohjalla yksikkötasollakin. Asiakas päättää ja häntä täytyy kuulla kaikissa asioissa. Ohjaajat miettivät asiat ja tilanteet asiakkaan näkökulmasta, kertoo NYn vammaispalveluiden kehittäjäasiantuntija Marjo Niemelä.

Koulutus, avoimet keskustelut, Valviran ja Avin kanssa tehtävä yhteistyö ja tiivis yhteistyö IMO-asiantuntijaryhmän kanssa on lisännyt osaamista ja muokannut asenteita.

– Työntekijät ovat alkaneet ymmärtää kehitysvammalakia paremmin, ja sitä kautta on uskallettu ottaa käyttöön esimerkiksi positiivista riskinottoa. Silloin emme ajattele ensimmäisenä rajoittamista vaan sitä, miten asiat mahdollistetaan asukkaalle, Niemelä toteaa.

---

Kevään aikana Nuorten Ystävät järjestää yhdessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa IMO ja ihmisoikeudet arjessa -webinaareja. Webinaareissa ovat olleet puhumassa muun muassa Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Mikko Joronen, Kehitysvammaliiton asiantuntija Outi Raunetvuo sekä PPSHP:n ylilääkäri Jarmo Körkkö.