Salla Alila

perhehoidon sosiaalityöntekijä

Kirjoitettu
22.06.2021

Sosiaalityöntekijä salapoliisihommissa – Lasta kuulemassa

Oletko tullut ajatelleeksi, mitä lapsi saattaa miettiä sosiaalityöntekijän tapaamisesta? Millainen on lapsen mielestä hyvä ja turvallinen koti? Mikä auttaa, jos pelottaa?

Näitä teemoja olemme pohtineet lasten kanssa viimeisen vuoden aikana yksilötapaamisissa ja eri salapoliisiryhmissä 6–12- vuotiaiden Oulun perhehoitoyksikön alueelle sijoitettujen lasten kanssa. Salapoliisityöskentely (Salapoliisi Mäyrä) on Pesäpuu ry:n kehittämä työskentelymalli, joka on kohdennettu lastensuojelun asiakkuudessa oleville lapsille.


Oleellista on antaa lapsille mahdollisuus sanoittaa omaa elämäänsä Salapoliisi Mäyrää auttamalla.


Salapoliisityöskentely vaatii työntekijältä heittäytymistä, huumoria ja uskoa siihen, että Salapoliisi Mäyrä johtaa prosessia lasten kanssa. Omalla akateemisella identiteetillä on saanut nakata harakkaa, ja uppoutua sen sijaan nukketeatterin, leikkien ja askartelun maailmaan. Oleellista on antaa lapsille mahdollisuus sanoittaa omaa elämäänsä Salapoliisi Mäyrää auttamalla.

Aiemmin virassa olleena lastensuojelun sosiaalityöntekijänä ajatuksiini oli piirtynyt lause, jota kiireessä päätöksiin lasten kuulemisen kohdalle usein kirjoitin; ”lasta ei kuultu, koska hän ei ikätasonsa ja kehityksensä vuoksi osaa ilmaista mielipidettään asiassa.” Kuinka väärässä tuolloin olinkaan!

On totta, ettei pieni lapsi pysty arvioimaan tilannettaan kokonaisvaltaisesti, samalla tavalla kuin me aikuiset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lasta voisi kuulla. Kuulluksi tulemisen tunteella voi olla iso merkitys lapselle, vaikka asia ei ratkeaisikaan hänen toivomallaan tavalla. Lasten kuulemiseen on olemassa välineitä, niitä pitää vain uskaltaa käyttää.


Mennäänkö kalalle tai liikennepuistoon?


Salapoliisipäivien tärkeimpänä tavoitteena on se, että kaikilla on kivaa. Kaikki muu lasten tuottama tieto on tullut ikään kuin kaupan päälle. Lapset ovat luovia ja lähtevät innolla mukaan, kun ilmapiiri pidetään positiivisena. Viimeistään lasten kirjoittamien palautteiden jälkeen on täytynyt todeta, että salapoliisipäivät ovat olleet lasten mielestä huippu juttu. Monet lapset ovat kertoneet, että päivissä on ollut tärkeää myös se, että on saanut viettää aikaa muiden perhehoitoon sijoitettujen lasten kanssa.

Mitä lapset kertoivat meille sosiaalityöntekijöiden tapaamisista? Tärkein viesti lapsilta oli se, että sosiaalityöntekijää olisi kiva tavata jossakin muualla kuin kotona. Lasten mielestä sosiaalityöntekijä ja lapsi voisivat tavata esimerkiksi ”mehtäsä, liikennepuistossa, retkellä, kalassa tai uimarannalla”.

Lasten mukaan sosiaalityöntekijän kanssa voi jutella esimerkiksi siitä, miten on mennyt, miten vanhemmilla on mennyt, mitä on tehnyt kaverin kanssa tai puhua harrastuksista. Sosiaalityöntekijälle voi esitellä oman huoneen ja tehdä salapoliisikirjaa.

Lasten mielestä kohtaamisessa on tärkeää, että kohtelee reippaasti ja kohtaa toisen hymynaamalla. Viimeisimmässä Salapoliisipäivässä askartelimme lasten kanssa kotikäyntikoneet, jotka auttavat Salapoliisi Mäyrää, lapsia ja sosiaalityöntekijöitä kotikäynneillä.

Lasten kotikäyntikoneissa nousivat esille tunteet, tekeminen ja vastaamisen vaikeus. Kotikäyntikoneessa oli esimerkiksi hätänappi, jota painaessa pääsi pois vaikeasta tilanteesta. Sitä löytyy nappi, jota painaessa sosiaalityöntekijä ei kuule puhetta, nappi, josta lapsi voi perua äidin tapaamisen tai nappi, joka vastaa sosiaalityöntekijän kysymykseen. Kotikäyntikoneessa oli myös tunnemittari, joka auttaa tunteiden sanoittamisessa, apulaatikoita, joissa oli tekemisiä, apukysymyksiä ja apua jännitykseen.

Millaisen kotikäyntikoneen sinä työntekijänä tekisit? Minun kotikäyntikoneeni pohtii nykyään välineitä yhä pienempien lasten kuulemisen mahdollistamiseen.


---


Kirjoittaja toimii Perhehoidon sosiaalityöntekijänä Nuorten Ystävillä.

Jaa blogikirjoitus

  

Jätä kommentti