Ajankohtaista

31.10.
Ajankohtaista

Lapsen autistiset piirteet ja aistiyliherkkyys väitöksen aiheena

 

Psykologi Katja Jussila tutki väitöstyössään, kuinka lapsen autisminkirjon häiriön piirteet voitaisiin paremmin tunnistaa.  Väitöstilaisuus pidetään perjantaina 1. marraskuuta Oulun yliopistossa.

- Aihe kiinnostaa, sillä autisminkirjon eri piirteet ovat vahvasti mukana työssäni nuorten kanssa. Viime vuosikymmenen aikana tieto autismin kirjon häiriöstä on lisääntynyt valtavasti, Jussila kertoo. Hän toimii Pohjolakodilla ja Nuorten Ystävien koululla psykologina.

Kun Jussila aloitti tutkimusryhmässä 17 vuotta sitten, ajateltiin, että autismi on vakava lapsuuden laaja-alainen kehityshäiriö ja ihmisen kyky toimia yhteiskunnassa ja itsenäisen elämän mahdollisuudet ovat rajalliset.

- Nyt tiedämme, että autistisia piirteitä esiintyy lähes kaikilla, vaikka diagnostiset kriteerit täyttyvät vain pienellä osalla.

Vaikka autisminkirjon häiriön diagnoosiin saakka piirteet eivät riitäkään, ne saattavat olla taustalla aiheuttamassa monenlaista pulmaa: käytöshäiriöitä, ahdistuneisuutta ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeutta. Autististen piirteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos lapsi on älykkyydeltään iänmukaisesti kehittynyt. Nämä lapset ohjautuvat tutkimuksiin usein vasta kouluiässä.

- Halusin löytää näiden lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille apukeinoja autististen piirteiden tunnistamiseen selvittämällä lasten aistipoikkeavuuksien ja heidän perheenjäsentensä autismipiirteiden yhteyttä lapsen autismipiirteisyyteen, Jussila kertoo.

Kaksi kansainvälisesti käytettyä seulontamittaria, Autisminkirjon seulontalomake (ASSQ) ja Sosiaalisen vastavuoroisuuden arviointiasteikko (SRS) käännetiin suomeksi ja niiden ominaisuuksia arvioitiin ja julkaistiin myös viralliset versiot suomenkielistä diagnostisista menetelmistä.

Esimerkiksi vahva kuuloyliherkkyys tai tuntoyliherkkyys heikentää lapsen toimintakykyä koulussa ja kaverisuhteissa, koska lapset saattavat olla vetäytyviä ja jättäytyä pois ryhmätilanteista ja välituntileikeistä. Silloin he eivät pääse myöskään harjaannuttamaan sosiaalisia taitojaan samalla tavalla kuin muut lapset.

Kun ammattilaisilla on paremmat työvälineet arvioida ja tunnistaa lapsen aistiyliherkkyydet ja autistiset piirteet, pulmat voitaisiin huomata ajoissa. Kuntoutusta pitäisi olla tarjolla ilman häiriödiagnoosiakin silloin, jos piirteet haittaavat esimerkiksi vuorovaikutusta, lapsi ei osaa lähestyä muita lapsia tai pitää yllä kaverisuhteita.

Jussilan väitöstyössä selvisi, että 8 prosentilla koko väestöstä on aistipoikkeavuuksia. Se tarkoittaa, että Suomen peruskouluissa on tälläkin hetkellä noin 40 000 aistiyliherkkää lasta. Autisminkirjon lapsilla aistipoikkeavuuksia on 54 prosentilla. Autistiset piirteet ja aistipoikkeavuudet kartoitettiin koko 8-vuotiaiden ikäluokasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.

- Sosiaalisten taitojen harjoittelu toimintaterapiassa auttaa samalla tavalla kuin diagnoosin saaneitakin. Aistipulmissa auttaa si-terapia mutta ennen kaikkea lapsen toimintaympäristön muokkaaminen eli esimerkiksi koulussa pienet ryhmät, akustiikkalevyt seinissä, kuulosuojaimet käytössä, sermit ja pienet vähä-ärsykkeiset rauhalliset tilat ja lupa vetäytyä nollaamaan aistikuormitusta välillä ja pysytellä pois ruuhkatilanteista. Näissä nykyään trendikäissä avoimissa oppimisympäristöissä monet aistiherkät oppilaat ovat pulassa.

Jussilan vastaanotolle tulee psyykkisesti oireilevia lapsia, joiden taustalta on löytynyt aistiyliherkkyys tai autistisia piirteitä. Lapset ovat kuormittuneet ärsyketulvassa ja saaneet koulussa raivokohtauksia tai kieltäytyvät menemästä kouluun.

- Kun lapsi saisi tukea ajoissa, monelta pahalta vältyttäisiin. Lapset eivät voi itse valita toimintaympäristöjään niin kuin me aikuiset, ja jotkut lapset ovat menettäneet luottamuksensa siihen, että aikuiset auttavat heitä. Kun lapsi ei mene kouluun, hän helposti keksii muuta puuhaa.

Pohjolakodilla Jussila tekee pääasiassa yksilötutkimuksia oppimisvaikeuksista, tunne-elämän vaikeuksista ja neuropsykiatrisia häiriöistä. Myös Pohjolakodilta on löytynyt autismikirjon nuoria, joita ei ole tunnistettu aiemmin.