Ajankohtaista

22.1.
Ajankohtaista

Loistavia tuloksia Nuoret kohti työtä! -pilottihankkeesta

 

Kuvateksti:
Työhönvalmentajat Jonas Lidström ja Antti Ehovuo luotsasivat nuoria Pohjois-Pohjanmaan alueella. Nuoret tulivat palveluun Oulun lisäksi Raahesta, Kalajoelta, Oulaisista, Ylivieskasta ja Nivalasta.

TE-palveluiden pilottihanke, Nuoret kohti työtä!, osoitti, että Nuorten Ystävien tapa tehdä työtä nuorten työllistymisen tukemiseksi on vaikuttavaa. Palveluun osallistuneille nuorille palvelu toimi tienviittana työhön ja opintoihin.

- Työttömyys kätkee taakseen tuhat erilaista tarinaa. Jotta nuori pääsee eteenpäin, hän tarvitsee jonkun, joka pysähtyy rinnalle, kuuntelee ja välittää, työhönvalmentaja Jussi Nikula kiteytti NYn hengen.

Nuoret kohti työtä -palvelu oli valtakunnallinen tulosperusteinen hanke, jonka asiakkaina olivat pitkään työttöminä olevat tai pelkän perustutkinnon omaavat 17 - 29-vuotiaat nuoret. Työttömyyden kesto ei ollut ainoa palveluun ohjautumisen syy, vaan TE-toimisto ohjasi palveluun nuoria, joille ajatteli siitä olevan hyötyä. Palvelun tavoitteena oli löytää nuoren kanssa työ, koulutus tai työllistymistä edistävä palvelu. Pilotissa oli useampia palveluntuottajia, joista nuori sai valita haluamansa. TE-palvelut järjestivät infotilaisuuksia nuorille eri paikkakunnilla. Niissä jokainen palveluntuottaja sai esitellä omaa toimintaansa. Lisäksi kaikilla palveluntuottajilla oli videoesittely TE-toimiston sivuilla.

Nuorten Ystävät toimi yhtenä palvelutuottajana Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen kunnissa. Hanke päättyi vuoden 2019 lopussa. Nuorten Ystävät palveluntuottajaksi valitsi kaikkiaan 318 asiakasta, Pohjois-Pohjanmaalla asiakkaita oli 168, Lapissa 50 ja Keski-Suomessa 100. Jatkopolku löytyi Pohjois-Pohjanmaalla 68 prosentille ja Lapissa 64 prosentille osallistuneista. Keski-Suomen varsinainen tulos jäi hieman alhaisemmaksi, kun palvelun aikana löydettiin muita ratkaisuja työlistymisen edistämiseksi kuin työ tai opiskelu. Tilastoihin kirjautuivat vain ne, jotka löysivät tulospalkkioon oikeuttavan jatkopolun puolen vuoden aikana. Tämän lisäksi oli paljon nuoria, joille mielekäs jatkopolku löytyi heti palvelun päättymisen jälkeen, nopeimmille parissa päivässä.

Palautekyselyn mukaan nuoret valitsivat NYn, koska pitivät sitä helposti lähestyttävänä, inhimillisenä ja lämminhenkisenä, mutta kuitenkin ammattitaitoisena. Sitä pidettiin myös nuoren elämäntilanteeseen sopivimmalta.

Palautteen mukaan nuoret hyötyivät siitä, että saivat palloteltua ajatuksia kolmannen osapuolen kanssa. He saivat paljon vinkkejä, miten hakea töitä ja koulutuspaikkaa ja pitivät hyvänä, kun saivat laittaa viestiä ohjaajalle asiasta kuin asiasta liittyen työnhakuun tai koulutuspaikkaan. Työhakemuksista saatu palaute auttoi kehittämään parempia hakemuksia ja tapaamiset työhönvalmentajan kanssa kasvattivat sosiaalista sekä henkistä hyvinvointia.

Kiemurainen polku työhön

- Vaikka kyseessä oli työelämään suuntaava palvelu ja nuoret olivat kaikki työttömiä työnhakijoita, kaikkien kohdalla työllistymispolku ei ollut aivan suoraviivainen. Siksi olikin tärkeää tarkastella työllistymistä kokonaisuutena, johon vaikuttaa muukin kuin ansioluettelon sisältö. Jos elämänhallinta ja arki eivät toimi, työllistyminen tai opiskelemaan lähteminen voi vain pahentaa tilannetta ja uuvuttaa entisestään. Kun elämän peruspilarit ovat riittävän tukevat, on omaa polkua helpompi lähteä rakentamaan, työhönvalmentaja Jonas Lidström toteaa.

Osalla palveluun ohjatuista nuorista oli selvä suunta elämässä ja he lukivat esimerkiksi pääsykokeisiin työttömyysaikanaan. Osalla oli haasteita elämän eri osa-alueilla, takana useita keskeytyneitä opiskeluja, eikä kaikkien kohdalla työllistyminen tai opiskelupaikan hakeminen ollut vielä edes ajankohtaista.

- Nuorten Ystävien asiakkaiksi hakeutuvat ehkä enemmän ne, joilla löytyy haasteita muustakin kuin työllistymisestä. Esimerkiksi Keski-Suomessa asiakaskunnassa oli nohevia ja työkuntoisia nuoria, mutta myös niitä, jotka hyötyivät enemmän kuntouttavasta työtoiminnasta tai kuntoutusselvityksestä kuin suoraan työelämään siirtymisestä, työhönvalmentaja Eija Saarelainen toteaa.

Nuoret tavattiin puolen vuoden aikana säännöllisesti. Tärkeintä oli nuoren kohtaaminen niin, ettei nuorille tyrkytetty asioita, vaan hän joutui itse pohtimaan, mitä hän haluaa tai tarvitsee.

- Pitkä työttömyys saattaa lannistaa ja vaikuttaa itsetuntoon, siksi moni tarvitsi kannustusta ja rohkaisua uuden kokeilemiseen ja oman osaamisen testaamiseen, Jussi Nikula kertoo. 

Palvelussa oli mahdollisuus myös ryhmämuotoiseen ohjaukseen, mutta nuoret näyttivät arvostavan enemmän yksilöllistä juuri heille suunnattua tukea ja ohjausta.

Hankkeeseen osallistuneet työhönvalmentajat pitivät tärkeänä myös hyviä ja joustavia suhteita TE-toimistojen virkailijoihin.

- TE-toimistojen työntekijöillä on paljon asiakkaita, mutta joustoa löytyi. Nopeimmillaan työkokeilupaikka järjestyi yhdellä soitolla. Kaveri oli viikon työkokeilussa, jonka jälkeen työllistyi, Nikula kiittää.

Aina on niitä, jotka eivät työllisty tai lähde opiskelemaan. Palvelun aikana suurimmalle osalle löytyi kuitenkin jokin jatkosuunnitelma: kuntouttava työtoiminta, ammatillinen kuntoutus tai terveydentilan selvittely.

- Palvelun tarkoitus oli työllistyä tai ryhtyä opiskelemaan ja vain ne laskettiin tuloksiin. Tulosperusteisuus on hyvä motivaattori, mutta ei työtä voi tehdä niin, että unohtaa ihmisen ja ajattelee vain tulosta. Kaikkia nuoria auttoi siinä, missä pystyi, Nikula pohtii.

Samoin ajattelee Jonas Lidström.

- Jokainen nuori hyötyi puolen vuoden jaksosta, sillä esimerkiksi elämänhallintaan liittyvät asiat saattavat kantaa hedelmää vasta myöhemmin. Tärkeintä oli, että nuori hyötyi palvelusta.