17.5.
Ajankohtaista

Vanhempien tukena jo kymmenen vuotta

 Nuorten Ystävät ry:n Vanhempien Akatemia® sai alkunsa vuonna 2011 silloisen Raha-automaattiyhdistyksen kehittämishankkeena, jonka tarkoituksena oli kehittää Oulun alueelle vanhemmuuden tuen toimintamalli. Kymmenen vuotta myöhemmin toimintaan on osallistunut lähes 20 000 henkilöä, yksilöllisiä ohjauskertoja on pidetty reilu 1000, luentoja on takana 350 ja ryhmiä on järjestetty yli 130. Nykyisin Vanhempien Akatemia tarjoaa tukea ja neuvontaa myös valtakunnallisesti. 

Toiminnan tarvelähtöinen kehittäminen

Vanhempien Akatemian toiminta on pohjautunut jo alusta saakka vanhempien tarpeisiin. Aluksi Vanhempien Akatemia järjesti luentoja ja tapahtumia. Toiminnan perustamisesta lähtien mukana ollut kehittämispäällikkö, lapsiperhe- ja parisuhdetyön asiantuntija Riitta Alatalo kuvaa luentojen olleen aina tykättyjä, koska osallistumiselle on matala kynnys. Luennolla ei tarvitse nostaa itseään esille, vaan asioita voi miettiä itsekseen. 

Pian kuitenkin vanhemmat alkoivat kaipaamaan apua haasteellisempiin tilanteisiin sekä myönteisen kasvatusilmapiirin rakentamiseen. Lisäksi vanhemmat halusivat oppia taitoja, joiden avulla he pystyisivät opettamaan lapsia esimerkiksi tunnetaidoissa. Tästä tarpeesta lähtivät liikkeelle vanhemmuusryhmät, joiden kautta pystyttiin välittämään tiedon lisäksi myös taitoja ja konkreettisia työkaluja vanhemmuuteen.

Tämän jälkeen toimintaan lisättiin myös yksilöllinen ohjaus, jonka tarve kumpusi jälleen vanhemmilta itseltään. ”Ryhmissä sekä ryhmien ja luentojen jälkeen vanhemmat kertoivat, että tarvetta olisi myös yksilölliseen ohjaukseen”, Alatalo muistelee. Pilotin jälkeen toiminta nimettiin Vanhempien Pysäkiksi.

Ymmärrys- ja kohtaamiskyky avainasemassa haasteellisten teemojen käsittelyssä

Vanhempien Pysäkin toiminnan vakiintuessa esiin nousivat kolme asiakokonaisuutta, joiden kanssa vanhemmat yksilölliseen ohjaukseen hakeutuivat. Nämä olivat lasten kasvatukselliset asiat, parisuhteen haasteet sekä eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus. Tänäkin päivänä nämä teemat ovat ajankohtaisia Vanhempien Pysäkillä. Viime vuosina on noussut esiin myös neljäs teema: ”Neljäntenä teemana voidaan nähdä vanhemman omaan vanhemmuuteen ja omaan elämään liittyvät asiat, esimerkiksi kriisit tai kotoa saadut tietynlaiset kasvatusmallit, joista halutaan pyristellä eroon”, Alatalo pohtii.

Lapsiperhetyön asiantuntija Anu Miettinen kokee Vanhempien Akatemian vahvuudeksi ymmärrys- ja kohtaamiskyvyn. ”Vanhempien haasteita pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisesti yhdessä sekä rinnalla kulkijana että asiantuntijana”, Miettinen kertoo. Hän myös näkee vahvuutena sen, että toiminta on helposti saatavilla, kasvotusten Oulussa ja Seinäjoella sekä etänä. ”Kohtaamme vanhemmat aidosti ja kunnioittaen, lastensa parhaina asiantuntijoina”, Miettinen sanoo.

Myös Alatalo on huomannut sen, miten Vanhempien Akatemia on luonut perheiden pariin myönteisempää kasvatusilmapiiriä. Kohtaamisten lomassa työntekijät ovat tuoneet esille vanhemmille myös heille saatavilla olevan tuen. ”Lasten pulmat havaitaan aika helposti esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa, mutta se mitä ei niinkään havaita on se, jos vanhemmalla on itsellään haasteita omassa elämässään ja miten se vaikuttaa lapseen”, Alatalo kertoo.

Komiasti-toiminta koulunkäynnin tukena

Vanhempien Akatemiaan kuuluu myös Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, Alavuden ja Lapuan yläkoulujen kanssa yhteistyössä toimiva Komiasti-tiimi. Toiminta pohjautuu Lukkari-toimintamalliin®, joka kehitettiin Komia-seutukunnan alueella vuosina 2012–2017. ”Yläkouluikäisten nuorten luvattomat poissaolot lisääntyivät huomattavasti 2010 luvun alussa, joten tällainen toimintamalli koettiin tarpeelliseksi. Tavoitteeksi asetettiin luvattomien poissaolojen ja myöhästymisten vähentäminen”, lapsiperhetyön asiantuntijat Päivi Hietikko ja Päivi Koivisto kertovat.

Komiasti-toiminnassa vahvistetaan yläkoululaisen nuoren koulumotivaatiota sekä ehkäistään luvattomia poissaoloja ja koulupudokkuutta. Tarvittaessa toiminta alkaa nuoren kanssa Tehostartilla, jossa nuorta tavataan tiiviisti noin kahden viikon ajan. Startin tarkoituksena on auttaa nuorta palaamaan takaisin arkirytmiin koulunkäynnin ohella. Toiminta jatkuu yksilöllisillä Pysäkki-tapaamisilla noin 1–3 kuukauden ajan, jonka jälkeen nuoren tuki jatkuu toiminnallisilla ryhmillä ja erilaisilla vertaistukimuodoilla, joita järjestetään ympäri vuoden.

Tuen muodot ja tavoitteet määritellään yhdessä nuoren ja tämän vanhempien tai huoltajien kanssa. Toiminnassa tuetaan myös vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja heille on tarjolla henkilökohtaista ohjausta, jonka kautta he saavat neuvontaa nuoren kasvuun, kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. ”Vanhemmat ovat kokeneet saaneensa apua vanhemmuuden rooliin sekä omaan arjessa jaksamiseen”, Koivisto sanoo.

Kuljetettaessa nuorta kohti tavoitettaan, mahtuu matkalle monenlaisia haasteita. Jokaiselle nuorelle räätälöidään yksilöllisesti oma suunnitelma ja työntekijä kulkee yhdessä nuoren kanssa kohti asetettua tavoitetta. Tavoitteeseen päästessä suurin palkinto voi olla luokka-asteelta siirtyminen tai yläkoulun päättötodistuksen saaminen.

”Komiasti-toiminnan palvelun piirissä on vuosittain paikallisesti noin kolme luokallista oppilaita, jotka on saatu ohjattua takaisin koulupolulle”, Hietikko kertoo.


Paikallisesta valtakunnalliseksi

Vanhempien Akatemian toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen ja toimintaan onkin tullut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Lapsiperhetyön- ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Essi Niemi kokee, että toiminta monipuolistuu edelleen ja esimerkiksi ryhmätoiminnat ovat lisääntyneet paljon. Huomattavaa on myös se, että Vanhempien Akatemian vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia tukeva toiminta on tarjolla valtakunnallisesti kaikille vanhemmille ja perheille verkon välityksellä.

Koronapandemian aikana esimerkiksi 6-9-vuotiaiden lasten vanhemmille ja lapsille suunnattu Hulihali-säätelytaitoryhmä pilotoitiin verkossa. Asiantuntija Anu Miettinen kokee, että kurssi toimii siellä jopa paremmin. ”Kurssin tavoitteena on antaa keinoja perheen sisäiseen kanssasäätelyyn, joten kahdestaan vanhempi-lapsiparien on omien ruutujen takaa tätä oivallista harjoitella”, Miettinen sanoo.

Tulevaisuudessa tavoitteena on myös perheiden verkostoituminen keskenään. Jo nyt toiminnan kautta on nähty ihania kohtaamisia ja uusia ystävyyssuhteita.

”Kivoja asioita on tapahtunut jo nyt; esimerkiksi perheen yksinäinen lapsi tai nuori on löytänyt kaverin perheryhmästä. Ne ovat todella isoja juttuja”, Alatalo iloitsee.

--

Tutustu Vanhempien Akatemian toimintaan tästä

Jutun on kirjoittanut Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemian viestintäharjoittelija Sami Luukela.