Digiohjaus osaksi sosiaalialan asiakastyötä

Digiohjaus osaksi sosiaalialan asiakastyötä – Hankkeen kokemuksia

Osaamisella osallisuutta -hankkeen käynnistyessä kesäkuussa 2020 elettiin Korona-epidemian hiljaista aikaa. Projektipäällikkö Paula Karppinen tutustui työyhteisöön lähinnä etäkokouksissa keskustoimiston ollessa tyhjillään. Lähikontaktien välttämiseksi myös yhteisötoiminta oli siirtynyt etäyhteyksien päähän. Puhuttiin digiloikista, joita esimerkiksi Klubitalot olivat ottaneet, mutta joihin aivan kaikki eivät silti olleet yltäneet. Digitalisoitumiseen liittyvä murros Nuorten Ystävillä oli kuvaannollisesti desinfioiduin käsin kosketeltavissa.

Digitalisoitumisessa ongelmat liittyvät eriarvoistumiseen. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia pysyä muutoksen kiivaassa vauhdissa ilman muiden tukea. Nuorten Ystävillä oli herännyt huoli ihmisistä, jotka eri syistä olivat jääneet etätoiminnan ulkopuolelle. Se saattoi johtaa esimerkiksi kuntoutumiseen tähtäävistä etäpalveluista poisjääntiin ja entistä vaikeampaan syrjäytymiseen.

Osaamisella osallisuutta -hanke tarttui juuri tähän ongelmaan. Nuorten Ystävien sisäisenä kehityshankkeena se kehitti ja pilotoi matalan kynnyksen digiohjausta erityisen tuen tarpeisiin, työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistamiseksi.

On tärkeää, että Nuorten Ystävät heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien edunvalvojana toimii myös digiosallisuuden puolesta, ja Osaamisella osallisuutta -hanke oli käytännön osoitus tästä. Digiosallisuus ja siihen liittyvä digiohjaus sopii hyvin juuri sosiaalialan asiakastyöhön, sillä alalla on jo valmiiksi osaamista erityisen tuen tarpeista ja dialogiin pohjautuvasta yksilölähtöisestä ohjauksesta.

Digiohjauksen asiakasprofiilit ja yksilölliset tarpeet

Digiohjausta alettiin hankkeessa kehittää palvelumuotoilun keinoin kartoittamalla ensin henkilöstön ja asiakkaiden digituen tarpeita. Tämän kautta erottui kaksi selkeää asiakasprofiilia, jotka nimettiin aloittajaksi ja viihdekäyttäjäksi. Aloittaja on henkilö, jonka tekninen osaaminen on heikkoa ja joka tarvitsee yksilöllistä ohjausta ja harjoittelua perusasioissa. Viihdekäyttäjä on taas voinut aivan pienestä asti esimerkiksi pelata tietokonepelejä, mutta osaaminen on jäänyt kapea-alaiseksi erityisesti työnhaun digitaitoihin ja sisällön tuottamiseen liittyen.

Nämä asiakasprofiilit tulivat vastaan myös toteutetussa digivalmennuksessa, vaikka ohjaus rakentuikin jokaisella kerralla kunkin osallistujan yksilöllisistä tarpeista.

Digituen tarvekartoitus auttoi myös hahmottamaan digiosaamisen teemoja, jotka luokiteltiin alla olevan kuvan mukaisesti. Aloittelijoille kaikki teemat osoittautuivat tärkeiksi, kun taas viihdekäyttäjiä ohjattiin erityisesti kirjoittamiseen ja ulkoasuun liittyvissä taidoissa.

 

Molemmissa asiakasprofiileissa oli mukana sosiaalisen kuntoutuksen eri vaiheissa olevia henkilöitä, joille yksilövalmennus turvallisessa ja luottamuksellisessa kohtaamisessa oli tärkeää osallistumiskynnyksen madaltamiseksi.  Asiakkaiden erityisen tuen tarpeista johtuen suurin osa digiohjauksesta toteutettiinkin yksilövalmennuksina. Yksilöpainotteisuudesta huolimatta hanke järjesti jonkin verran myös ryhmävalmennuksia.

Ongelmana digituen oikea-aikaisuus – Ratkaisuna Pop-up

Pilottiohjauksessa havaittiin joissain yhteyksissä haastavana digivalmennuksen oikea-aikaisuuden suhteessa asiakkaan kuntoutumisen etenemiseen.

Vaikka digituen tarpeet oli tunnistettu, digitaitojen harjoittelu vaikutti olevan osalle ihmisistä liian kaukaiselta, kun arkielämä kokonaisuudessaan saattoi olla vielä hallitsematon. Joillekin oli iso kynnys tulla mukaan valmiiksi aikataulutettuun valmennukseen. Tämän vuoksi hanke tarjosi myös pop-up-tyyppistä digitukea, johon ei tarvinnut etukäteen ilmoittautua. Tilaisuuksia järjestettiin esimerkiksi Verton päihdekuntoutujille ja Oulun avopalveluissa.

Digikummit - Auttamisen iloa ja uusia taitoja työelämään

Tärkeänä osana matalan kynnyksen digituen kehittämistä oli hankkeen käynnistämä, vapaaehtoiseen digitukeen pohjautuva digikummitoiminta. Tällä hetkellä digikummeja on Oulun Pönkän, Kajaanin Tönärin ja Rovaniemen Roihulan klubitaloissa, ja tukea voi saada olemalla yhteyksissä oman paikkakunnan klubitaloon.

Toiminnalle on hyvät edellytykset laajeta myös muihin Nuorten Ystävien yksiköihin hankkeen tuottamien työvälineiden ja perehdytyskurssin avulla. Toivottavasti digikummeja tulee jatkossa vielä lisääkin, sillä toiminnasta on roimasti hyötyä kaikille. Yhteisölliset arvot ja osallisuus toteutuvat, kun ketään ei jätetä yksin digiasioissakaan ja samalla digikummit saavat itse arvokasta kokemusta työllistymistä varten.

Hanketyöntekijät kiittävät yhteistyöstä

Hanketyöntekijöiden Minna McBethin, Mira Holapan ja Petri Tammisen mielestä työskentely Osaamisella osallisuutta -hankkeessa on ollut antoisaa ja monipuolista. Hanke tarjosi hienon tilaisuuden oppia uutta sekä kehittää ammattitaitoa ja osaamista digiohjaajina ja selkokielisen sisällön tuottajina. He kokivat saaneensa hyödyntää projektin aikana laajasti omia vahvuusalueitaan sekä myös kohdanneet uusia haasteita ja onnistumisia.

Digiohjauksen suurin palkinto hanketyöntekijöille oli huomata ohjattavien innostuksen herääminen ja uusien digitaitojen kehittyminen. Digiohjaajana kokee myös tekevänsä aidosti merkityksellistä työtä osallisuuden puolesta.

Oli myös mukava kohdata erilaisia ihmisiä ja yhteistyö tuntui sujuvalta Nuorten Ystävien eri toimintayksiköiden kanssa. Minna, Petri, Mira ja Paula haluavatkin kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita antamastaan panoksesta ja toivovat, että yhteiskunnallisesti arvokas työ digiosallisuuden vahvistamiseksi jatkuu Nuorten Ystävillä myös tulevaisuudessa vahvana.

Osaamisella osallisuutta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kehittämishanke, jonka toteuttajana toimi Nuorten Ystävät -palvelut Oy. Hanke toimi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueella 15.5.2020 - 15.3.2021.

Lisätietoa: Osaamisella osallisuutta -hankkeen tulokset, YouTube-video, 34 min.

 

 
Uutta sisältää.

Jaa tarina