Työ jossa mennään ihmiset ja elämät edellä

Työ jossa mennään ihmiset ja elämät edellä

Perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir on töissä Nuorten Ystävien Turun perhehoidon tiimissä. Teir on lastentarhanopettaja, PRIDE-valmentaja, vertaisryhmäohjaaja ja mentori. Adoptio- ja sijaisäiti hän on ollut vuodesta 1990. Teir työskentelee sekä suomen- että ruotsinkielellä.

- Työnkuvani on moninainen: valmennan sijaisperheitä, mentoroin sijaisvanhempia, toimin työparina sijaisperheiden tukityöntekijänä sosiaalityöntekijän kanssa eri verkostoissa ja kotikäynneillä, olen yhteydessä sijoitettujen lasten läheisverkostoon, tuen ja valvon sijoitettujen lasten ja heidän syntymävanhempiensa tai läheisverkostonsa tapaamisia. Työnkuvaani kuuluu myös kuntien tilaamien perhearviointien toteuttaminen, täydennyskouluttaminen ja perheiden ohjaaminen. Normityöpäivää ei ole. Se mitä olet suunnitellut tekeväsi, menee usein uusiksi. Tätä on työ, jossa mennään ihmiset ja elämät edellä, naurahtaa Teir kuvaillessaan työtään.

Teirin vahvuus on pitkä kokemus sijaisvanhempana toimimisesta, sijaisperheiden valmentamisesta ja perhehoidon parissa työskentelystä ja sen kehittämisestä. Teir kutsuttiin töihin NYlle. Hän oli valmentanut Turun perhehoidon johtavan sosiaalityöntekijän Riitta Laasin kanssa sijaisperheitä ja yhteistyö sujui niin hyvin ja oli perheille eduksi, että työskentely jatkui.

- On suunnattoman iso etu perheille, että sama työpari, joka valmentaa heitä, jatkavat työskentelyä heidän kanssaan myös sitten, kun perheeseen sijoitetaan lapsi. Näin pitkäänkin jatkuva yhteistyö syventää ymmärrystä ja yhteistyötä ja on hyvä asia myös lapsille, kun samat tutut ja turvalliset aikuiset työskentelevät heidän kanssaan, Teir kertoo.

Lapset tulevat sijaisperheeseen aina tilanteesta, jossa jokin perhe on mennyt rikki. Se on traagista, lapset ovat usein kokeneet kovia ja siitä seuraa myös haasteita. Siksi sijaisperheiden ennakkovalmennus on tärkeää.

- PRIDE-valmennuksessa sijaisvanhemmaksi pyrkivä voi miettiä rauhassa omia valmiuksia ja vahvuuksia, mutta myös menetyksiä ja menneisyyttä. Myös perheen biologiset lapset täytyy huomioida valmennuksessa. Lapsi voi esimerkiksi miettiä, riittääkö vanhempien aika ja syli, kun perheeseen sijoitetaan lapsi. Yhdessä perheen tulee miettiä, pystyykö se vastaanottamaan lapsen omana itsenään samalla kun oma koti aukeaa myös lapsen biologiselle perheelle, suvulle ja lähiverkostolle, Teir kertoo.

NYllä panostetaan sijoituksen onnistumiseen ja lapsen ja perheen yhteensovittamiseen sijoituspaikasta päätettäessä. Teirin yli 20 vuoden kokemus sijaisperheiden valmentamisesta ja perhehoidon parissa työskentelystä ja sen kehittämisestä, antaa hänen ammattitaitoonsa ja työhönsä syvyyttä ja ymmärrystä.

- Työotteeni tärkeimmät lähtökohdat ovat suvaitsevaisuus ja sitoutuneisuus. Nämä lähtökohdat näkyvät niin sijaisperheiden sekä syntymävanhempien kohtaamisissa. Minulla on tärkeä rooli moniammatillisessa tiimissämme, joka tarjoaa sijaisperheillemme myös vertaisuuden kokemuksia. Turun perhehoidon yksikön vahvuuksia ovat tiimityö ja yhteiset perhehoidon arvot. Meidän vahvuus on se, että olemme helposti lähestyttäviä. Perheet saavat meille rehellisesti sijaisvanhemmuuteen liittyvistä tunteistaan. Ihanin kommentti lapselta on, että ´Pirkko on asioiden hoitaja ja vastuusosiaalityöntekijä asioiden päättäjä´, Teir sanoo.

Sijaisvanhemmuus on jaettua vanhemmuutta

Teir korostaa, että lasten biologiset vanhemmat ovat ensimmäiset vanhemmat, sijaisvanhemmat puolestaan rinnalla kulkijoita ja arkivanhempia.

- Sijaisperheemme arvostavat kuukausittaisia kotikäyntejämme ja muuta tukityötä sekä avointa työotettamme. Perheet tulevat meille lähelle ja läheisiksi. Olemme linkki kunnan sosiaalityön, sijaisperheen ja lapsen läheisverkoston ja muiden sijoitetun lapsen elämään liittyvien toimijoiden välillä, Teir sanoo.

Sijoituksen tapahtuessa arki voi aluksi olla haastavaa ja yllättävää: lapsella tai perheellä voi olla vaikeuksia kiintyä, lapsen käyttäytyminen voi olla yllättävää, voi olla haasteita siirtymätilanteissa, ruokailussa ja nukkumisessa. Voi myös käydä niin, että alku sujuu hyvin ja lapsen kokiessa olonsa turvalliseksi, hän uskaltaa alkaa reagoida ja surra tilannetta, jossa joutuu siirtymään omasta ympäristöstä toiseen.

- Perheet saavat kertoa meille rehellisesti sijaisvanhemmuuteen liittyvistä tunteistaan. Lasten pettymysten vastaanottaminen on sijaisvanhemmille suuri haaste ja siitä täytyy saada puhua työnohjauksen yhteydessä tai vertaisryhmissä, Teir sanoo.

- On kerta kerran jälkeen pysäyttävää, kun sijaisperheet antavat lapsille uuden mahdollisuuden. On ilo ja kunnia olla siinä prosessissa heidän kanssaan ja tukea heitä tehtävässään, Teir jatkaa.

NY perhehoito

Jaa tarina