VillaKapteeni
VillaKapteenissa on Pyryn oma koti

VillaKapteenissa on Pyryn oma koti

Autistisen nuoren aikuistuminen sujuu syksyllä 2015 valmistuneessa VillaKapteenissa lempeästi ohjaten. Pyry Hiitola, 20, ehti jo odottaa omaan kotiin muuttamista.

Pyryllä on kiire leffaan, eikä hän ehdi haastateltavaksi. Yhden nopean kysymyksen ehtii huikata: Pyry, millainen koti sinulla on?

- Hyvä koti, hän vastaa varmasti. Vanhempien ja ohjaajien näkemys on sama. Pyry viihtyy kotonaan VillaKapteenissa, vaikka autistiselle ihmiselle muuton kaltaiset suuret mullistukset ovat haastavia.

- On ollut aina selvää, että joskus Pyry muuttaa omaan kotiin asumaan. Siitä on puhuttu pitkään ja sitä on harjoiteltu, vanhemmat Leena Haapa-alho ja Esa Hiitola kertovat.

VillaKapteenin valmistumista saatiin vähän odotella, ja sinä aikana nuori mies kypsyi ajatukseen muutosta. Hän alkoi tehdä pesäeroa vanhempiinsa esimerkiksi alkamalla aterioida yksin. Muutto alkoi tulla puheeksi yhä useammin.

- Täällä on rauhallista ja Pyryn mielestä on hyvä olla, kun on omat tavarat ja omat huonekalut, kertoo Esa Hiitola.

Tiedonsiirto on tärkeää

VillaKapteenissa on paikka 16:lle autistiselle ja kehitysvammaiselle aikuiselle, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea. Pyry asuu neljän yksiön kodissa, jossa jokaisella asukkaalla on oma 25 neliömetrin asunto kylpyhuoneineen sekä yhteinen olohuone ja keittiö. Moni autisti ahdistuu liian voimakkaista aistiärsykkeistä. Aistiyliherkkyyden vaatimukset on huomioitu VillaKapteenin asunnoissa. Valaistus on epäsuora, ja katon akustiikkalevy taittaa ääntä. Kun oven sulkee, olohuoneesta kuuluva television ääni katoaa kokonaan.

Pyry kävi tutustumassa uuteen kotiin etukäteen päivätoiminnasta käsin. Kun muutto lähestyi, hän kävi pari kertaa vanhempiensa kanssa tuomassa tavaroitaan ennen kuin jäi yöpymään.

- Sen jälkeen Pyry onkin halunnut pysyä täällä. Jouluna hän oli kaksi yötä kotona, vanhemmat kertovat.

Ennen Pyryn muuttoa Villa Kapteenin vastaava ohjaaja Sari Pönkä tapasi Pyryn perheineen ja haastatteli vanhemmat perusteellisesti. Tieto siitä, miten Pyryn arki sujuu, auttoi ohjaajia toimimaan hänen kanssaan alusta alkaen hyvin. Pyryllä kävi myös hyvä tuuri, koska eräs päivätoiminnasta tuttu ohjaaja tuli VillaKapteeniin töihin.

- Olemme olleet yllättyneitä, miten hyvin on mennyt, Pönkä toteaa.

Pönkä ja Pyryn vanhemmat kiittävät toisiaan avoimuudesta ja rehellisyydestä. Pyrystä ei maalattu ihannekuvaa, vaan realistinen versio haastavinekin puolineen. Yhteistyösuhde vanhempien kanssa on edelleen tärkeä, vaikka Pyry on täysi-ikäinen.

Vanhempia lapsen muutto pois kotoa tietysti jännitti, ja on ollut helpottavaa huomata, että Pyry pärjää ja viihtyy. Esa Hiitolan mukaan elämä on vapautunut, mutta ikäväkin on.

- Enää Pyrystä huolehtiminen ei sido meitä päivittäin, ja voimme tehdä asioita, jotka Pyryn asuessa kotona eivät onnistuneet. Toisaalta on tyhjäkin olo. Suhde erityislapseen on kuitenkin erilainen.

Töitä, harrastuksia ja vapaa-aikaa

VillaKapteenin asukkaiden elämä sujuu samaan tapaan kuin muidenkin nuorten aikuisten. Aamulla mennään töihin, työpäivän jälkeen rentoudutaan kotona tai käydään harrastuksissa. Joskus on pieniä juhliakin ja sauna lämpenee maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin.

- Yhteisessä toimintatilassa pidetään välillä leffailtoja ja lauletaan karaokea, Sari Pönkä kertoo.

Ohjattua toimintaa kodissa ei ole paljon, vaan toiminta lähtee asukkaiden omasta aloitteesta ja tarpeista.

Aikataulujen sopimisesta avustajien kanssa, lääkehuollosta ja muusta arjen struktuurin ylläpitämisestä huolehtivat VillaKapteenin ohjaajat. He myös avustavat pyykinpesussa, siivouksessa ja muissa kodin askareissa. Monille asukkaille, kuten Pyryllekin, on tärkeää tietää, että ympäri vuorokauden paikalla on joku, jolta voi hädän tullen pyytää apua.

Tavallisena arkena oleillaan yhdessä perheenjäsenten tapaan.

- Ohjaajat katsovat asukkaiden kanssa televisiota, jutustellaan tai käydään vaikka lenkillä, Pönkä sanoo.

Jaa tarina