Avopalvelut Oulu
Dialoginen ohjaus yksilöllisenä työskentelymenetelmänä

Dialoginen ohjaus yksilöllisenä työskentelymenetelmänä

Dialoginen ohjaus on psykoterapeuttiseen osaamiseen perustuva lyhytinterventio, joka on sovellettavissa ohjaukseen, neuvontaan, sosiaaliseen kuntoutukseen sekä terapeuttiseen tukeen. Nuorten Ystävät käynnisti syksyllä 2015 Dialogisen ohjauksen koulutuksen henkilökunnalleen. Nyt on aika katsoa, missä mennään.

NYn Oulun avopalveluiden tiimivastaava Jarmo Salosen kiinnostus dialogista ohjausta kohtaan kumpuaa omasta työurasta ja perheterapeuttina toimimisesta. Salonen on ollut mukana koulutuksessa alusta asti, ensin kouluttautumassa itse ja nyt kouluttajana.

- Dialogisen ohjauksen viitekehys istuu esimerkiksi mielenterveyskuntoutukseen hyvin, koska kyseessä on asiakasta kunnioittava ja kuunteleva tapa tehdä töitä. Asiakkaan kanssa työskennellessä korostuu avoin keskustelu ja tietoinen kuunteleminen. Linkitytään siihen, mistä asiakas haluaa keskustella. Dialoginen ohjaus on yksilöllinen menetelmä ja se toistuu erilaisena jokaisen asiakkaan kohdalla. Ennalta laadittua käsikirjoitusta tai kysymyslomakkeistoa ei ole, Salonen tiivistää.

NYn Kintas-toiminnan kuntoutusohjaaja Hannu Vähämaa on ollut mukana koulutusryhmässä vuoden alusta.

- Kun tullaan tietoisiksi dialogista ja asiakkaan asioista, on helpompaa asettaa tavoitteita asiakkaan kuntoutukselle. Jos esimerkiksi tiedostetaan, että jännittäminen estää kodin ulkopuolella asioimisen, voidaan aloittaa altistusharjoitusten tekeminen. Altistusharjoittelu on osa avopalveluiden ns. käypähoitoa. Siihenkin päästään kuitenkin dialogisen ohjauksen kautta, kun ensiksi rauhoitutaan keskusteluun, Vähämaa toteaa.

Dialoginen työskentely lähtee siitä, että työntekijä luopuu omista ennakkokysymyksistä ja -olettamuksista. Keskustelun ja kuuntelemisen avulla selvitetään toimijuuden esteet eli esimerkiksi miksi asiakas ei pärjää itsenäisesti tai selviydy työelämään.

- Dialogisen ohjauksen avulla luodaan yhteinen ymmärrys siitä, mistä kaikesta asiakkaan tilanteessa on kysymys. Dialogisen ohjauksen teoriassa puhutaan formulaatiosta, eli yhteenvedosta siitä, mistä tässä kaikessa on ehkä kysymys asiakkaan kohdalla ja mikä on toimijuuden esteenä, Salonen kertoo.

Toimijuuden esteiden lisäksi keskusteluissa kiinnitetään erityistä huomiota kohteisiin ja suhteisiin eli mistä asiakas puhuu ja miten hän suhtautuu siihen, mistä puhuu. Asiakkaan vointi saattaa parantua, jos asiaa ei voi muuttaa, mutta suhtautumista myönteisemmäksi sitä kohtaan voi.

Kohteesta tekijäksi

Dialogisen menetelmän avulla tavoitteena on, että asiakas voi muuttua objektista subjektiksi. Asiakas pääsee kertomaan mielipiteensä hoidettavaan asiaan, tulee kuulluksi ja näin hän saa kokemuksen, että kykenee itse hoitamaan omia asioita. Dialogiseen ohjaukseen kuuluu myös asiakkaan suojaposition ymmärtäminen.

- Asiakkaalle kauheinta on kasvojen menetys ja hän saattaa tulla uuteen tilanteeseen varauksella. Merkkejä siitä voivat olla vähättely, naureskelu, valehtelu, ivallisuus, vihaisuus, kiistäminen tai hyökkäävyys. Työntekijän täytyy ymmärtää, että nämä asiat toimivat asiakkaalla suojana. Tämä auttaa ymmärtämään asiakkaan käyttäytymistä. Myös asiakkaan kanssa käydään läpi suojapositiota, Vähämaa kertoo.

Dialogisessa ohjauksessa puhutaan myös dissosiaatiosta. Sillä tarkoitetaan asiakkaan tilan muutosta, mikä näkyy poissaolona, vaikka fyysisesti asiakas onkin paikalla.

- Käsiteltävä aihe saattaa olla asiakkaalle niin hankala, että hänet täytyy palauttaa aina takaisin tähän hetkeen. Myös esimerkiksi päihteiden käyttö tai trauma ovat dissosiatiivisia asioita. Keskustelemalla yritetään saada asiakas ankkuroitumaan tähän hetkeen ja ankkurointia voi tekniikkana olla esimerkiksi mindfulness, Salonen toteaa.

Keskusteluissa asiakkaan kanssa huomioidaan myös ns. lähikehityksen vyöhyke. Tällöin varmistetaan se, että ei mennä väkisin asiakkaalle sietämättömälle alueelle, vaan keskustellaan siitä, mistä asiakas kulloinkin pystyy. Työntekijän tehtävä on mahdollistaa asiakkaan vapaa ilmaisu eikä häiritä sitä epäadekvaateilla kysymyksillä, jotka tulevat työntekijän omasta agendasta.

- Dialoginen ohjaus nivoutuu pikkuhiljaa osaksi omaa työskentelytapaa. Koulutuksessa mukana oleminen on äärimmäisen mielenkiintoista ja asiakkaamme hyötyvät siitä selvästi, Vähämaa toteaa.

Jaa tarina

  

Lisää tarinoita

Tätä työtä kannattaa tehdä

Miepä-kuntoutuksen kuntoutusohjaaja Amira Bushnaief

Tuettu asuminen antaa kuntoutumisrauhan

Jälkihuollossa varmistetaan valmiudet itsenäiseen elämään

Anniina ja Kaisa