Avopalvelut Oulu
Tuettu asuminen antaa kuntoutumisrauhan

Tuettu asuminen antaa kuntoutumisrauhan

Viime syksynä NYn Oulun avopalvelukeskus aloitti tuetun asumisen palvelun mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. NY tarjoaa kuntoutujalle vuokra-asunnon Toppilansaaressa olevasta kerrostalosta, jossa on myös ohjaajien toimisto sekä asukkaiden yhteinen ryhmätoimintatila.

Tuettu asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat säännöllistä toimintakyvyn aktivointia ja ylläpitoa sekä kuntoutusta asuakseen itsenäisesti omassa kodissaan. Asiakkaita tuetaan harjoittelemaan päivittäisiä toimintoja, käyttämään kodin ulkopuolisia palveluja sekä löytämään mahdollisuuksia virikkeelliseen vapaa-aikaan. Asiakkaita ohjataan kuntoutumisen myötä myös eteenpäin työelämään tai opiskelemaan.

Kuntoutusohjaajat Aatu Arola, Mari Soronen ja Anu Savela ovat tuetun asumisen palvelun asiakkaiden käytettävissä.

- Tuki tuodaan asiakkaan lähelle. Ohjaaja tekee kotikäyntejä 2-3 kertaa viikossa minkä lisäksi on ryhmätoimintaa alakerrassa, arkipäivisin keittolounas ja lisäksi Raksilassa sijaitsevan Kintas-talon eli avopalvelukeskuksen ryhmät ovat asiakkaiden käytettävissä. Myös lähiympäristöä käytetään hyväksi toimintaa järjestettäessä, kertoo Soronen.

Toimintaa on päiväsaikaan klo 8 - 20 välillä ja puhelinpäivystys tarjoaa jutteluseuraa tai ongelmanratkaisuapua ympäri vuorokauden. Kuntoutus on tiivistä, mutta siinä edetään asiakkaan tahtiin.

- Muutosvaiheet ovat kuntoutujille vaikeita ja on siksi tärkeää antaa asiakkaalle kuntoutumisrauha, kertoo Savela.

Tiivis tuki voidaan antaa myös asiakkaan omaan asuntoon, jos se on kohtuullisen välimatkan päässä Oulun Toppilansaaresta.

- Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakkaan pitäisi muuttaa pois tutusta asunnosta. Ohjaajat voivat siirtyä sinne missä asiakas on. Kuntoutuja integroidaan normaaliympäristöön. Tehdään arkipäivän toimintoja, käytetään hyväksi Oulun kaupungin tapahtumia tai palveluja, Arola sanoo.

Tärkeää verkostotyötä

Tuetun asumisen palvelun alkaessa järjestetään verkostotapaaminen. Jokaisen kuntoutujan olemassa oleva oma verkosto - sosiaalityöntekijä, mielenterveystoimiston omaohjaaja, lääkäri, vanhemmat - otetaan huomioon kuntoutumissuunnitelmassa. Kuntoutujan kohdalta katsotaan yhdessä ensisijaiset asiat, joihin kiinnitetään huomioita ja joista lähdetään liikkeelle.

- Joidenkin kohdalla lähdetään liikkeelle muuttoon liittyvillä asioilla, ellei kuntoutuja jo asu sopivassa asunnossa. Ohjaajat ovat kaverina kantamassa tavaroita ja katsotaan, tarvitseeko jotain lisää asuntoon, toimiihan palohälytin ja tutustutaan taloon. Lähdetään arjen asioista: ensi viikolla pyykkivuoro, etsitään lähikauppa. Kuntoutumissuunnitelmassa on asiakkaan viikko-ohjelma. Asiakkaalla voi olla opiskelua tai työtoimintaa päiväaikaan. Sovitaan kotikäynnit ja ryhmissä käynnit. Pääsääntöisesti viikonloppuisin ei ole toimintaa, mutta lauantaisin voidaan järjestää esimerkiksi leffaryhmiä. Liikuntaryhmät ovat suosittuja ja esimerkiksi keilaus antaa onnistumisen kokemuksia. Siinä on sekä vuorovaikutusta että yksinoloa, Soronen kertoo.

- Verkostotyö on hirvittävän tärkeää, kaikilla on siinä oma roolinsa. Meillä on käytössä kuntoutuksen edistymisen seurantaohjelma. Sen mukaan seurataan, miten edistytään ja onko palvelu kuntoutujalle oikea tai tuki riittävää vai voisiko tuki olla esimerkiksi keveämpää. Asunnoissa voi asua niin kauan kuin on tuen piirissä. Sitten kun mietitään poismuuttoa, autetaan asiakasta uuden asunnon etsimisessä eli tukea ei katkaista noin vaan. Heitteille ei jätetä ketään ja muuttoa aletaan valmistella hyvissä ajoin, Savela jatkaa.

___

Tuetun asumisen kaltaista palvelua järjestetään ulkopaikkakuntalaisille asumisvalmennuksen nimellä.

Jaa tarina

  

Lisää tarinoita

Tätä työtä kannattaa tehdä

Miepä-kuntoutuksen kuntoutusohjaaja Amira Bushnaief

Dialoginen ohjaus

Kuntoutusohjaaja Hannu Vähämaa ja tiimivastaava Jarmo Salonen

Jälkihuollossa varmistetaan valmiudet itsenäiseen elämään

Anniina ja Kaisa