Asunto ja apu oikealla hetkellä

NYn pääkaupunkiseudun avopalveluissa aloitettiin elokuussa 2019 uutena palvelumuotona lapsiperheiden asumispalvelu. Palvelussa yhdistyy kaksi arjenhallinnan edistämisen kannalta tärkeää elementtiä: oma asunto ja lähellä olevan työntekijän tuki ja ohjaus. Kolmen lapsen äiti Katre sai NYn kautta asunnon päivän varoitusajalla ja on tyytyväinen saamansa apuun. Tärkeää hänelle palvelussa on psykososiaalinen tuki.

Lapsiperheiden asumispalvelut on suunnattu lapsiperheille, jotka tarvitsevat tukea ja arjen apua asumiseen sekä arjen hallintaan. Ensisijaisesti asiakkaiksi ohjautuvat perheet, jotka ovat asunnottomia tai asunnottomuusuhan alla.

- Asunnottomuustilastot julkaistaan kerran vuodessa. Suurinta asunnottomuus on isoissa kaupungeissa ja muuttovoittokunnissa. Muuttotappiokunnissa sosiaaliohjauksen keinoin voidaan ohjata ja estää asunnottomuutta. Vastaavaa palvelua ei ole aikaisemmin ollut tarjolla, ja jos lapsiperheen tilanne on kriisiytynyt, heidät on ohjattu kriisimajoitukseen, kertoo erityisohjaaja Tiina Kauppinen.

Espoossa toteutettava lapsiperheiden asumispalvelu on kaupungin aikuissosiaalityön ostamaa palvelua.

Palvelun myötä kanssa päästään tekemään muutostyöskentelyä.  Lapsiperheiden asumispalvelu on kokonaisvaltaista tukea haastavassa elämäntilanteessa. Asiakas harjoittelee yhdessä NYn työntekijän kanssa elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä yhteiskunnassa, hänen taloudenhallinnan taitojansa vahvistetaan ja mahdollisesti kartoitetaan vuokravelkatilanne, joka estää vuokra-asunnon saannin.

- Asunnottomuuden taustalla on yleensä taloudellisia haasteita: voi olla velkaantumista, häätö edellisestä asunnosta ja puutteita arjenhallinnan taidoissa. Isoin tavoite on antaa keinot itsenäiseen elämään palvelun päättymisen jälkeen eli poistetaan esteitä tulevalle asumiselle. Asiakas on palvelun piirissä niin kauan kuin asiakkaalle on siitä hyötyä. Asunto on sidottu ohjaustyöskentelyyn, kertoo erityisohjaaja Marleena Hiltunen.

NY on vuokrannut asuntoja nuorisosäätiöltä ja ne välivuokrataan edelleen asiakkaille. Asiakkaan ohjaustyö alkaa intensiivisellä tuella, jolloin perhettä tavataan 2-5 kertaa viikossa. Perheen voimavarojen ja keinojen lisääntyessä voidaan siirtyä perustuelle, jolloin tapaamisia vähennetään senhetkistä tuen tarvetta vastaavaksi eli tapaamisia on noin 2-4 kertaa kuukaudessa.

- Tapaamisten ja ohjauksen määrä lähtee asiakkaan tarpeista. Tapaamisissa voimme esimerkiksi harjoitella Kela-asioiden ja viranomaiskontaktien hoitamista. Tärkeää on myös keskusteluapu. Koska asiakkaan elämäntilanne on haastava ja kuormittava, pohditaan yhdessä keinoja selvitä eteenpäin, Kauppinen toteaa.

Tällä hetkellä palvelun piirissä Espoon alueella on yhdeksän perhettä. Kun perheiden tilanteet on saatu vakautettua ja perheet tietävät oman tilanteensa, pystytään suunnittelemaan jatkoa.

Asunto oikealla hetkellä

Katrella on kolme yli 10-vuotiasta lasta. Vanhin lapsista käy ammattikoulua ja nuorin on alakoulussa. Perhe sai NYn kautta asunnon päivän varoitusajalla, koska yksi asunto oli oikealla hetkellä vapaana.

- Tulimme NYn asumispalvelun piiriin marraskuussa 2019. Minulla oli häätöpäätös: vanhasta asunnosta piti lähteä heti pois. Koin samaan aikaan kiusaamista töissä. Minulla on myös paljon velkaa ja kaikki ongelmat yhdessä olivat minulle shokki. Onneksi minun ei tarvinnut mennä lasten kanssa ulos, vaan sain heti apua.

Katre on nyt kotona työmarkkinatuella ja koulupaikkakin on jo tiedossa. Suomen kieli on vielä hieman haasteellista, mutta asumispalveluiden työntekijöiltä hän saa apua muun muassa viranomaisasiointiin.

- En osannut itse täyttää kaikkia papereita, en vieläkään osaa, mutta täällä naiset auttavat minua viikoittain. Se on tärkeää, jos ei ymmärrä itse, mitä kaikkea on tarpeellista tehdä, Katre pohtii.

Sekä Kauppinen että Hiltunen painottavat, että on tärkeää panostaa palveluohjaukseen ja palvelujärjestelmän tutuksi tekemiseen asiakkaalle. Perheet eivät välttämättä tiedä, millaisia oikeuksia heillä on.

- Asiakas voi olla oikeutettu hakemaan toimeentulotukea, mutta hänellä ei ole siitä tietoa. Meidän tehtävämme on tiedon välittäminen, kertoa mihin kaikkeen asiakas on oikeutettu ja mistä voi saada apua, Kauppinen sanoo.

Myös Katre on tyytyväinen, että hän saa tukea tilanteensa selvittämisessä. Hän on menossa yhdessä työntekijän kanssa velkaneuvontaan. Siellä selvitetään, millaiset velat Katrella on ja mitä tehdään, että hän pystyy ne myöhemmin maksamaan. Tärkeä osa palvelua on myös psykososiaalinen tuki.

- Saan puhua asioistani työntekijän kanssa. Kaikki on nyt helpompaa enkä ole yksin lasten kanssa. Saan apua heti, kun sitä tarvitsen. Luotan siihen, että tulen myöhemmin itse toimeen ja pystyn hoitamaan asiat, mutta siihen on vielä pitkä matka. Kukaan muu ei ole syypää kuin minä itse siihen, mitä on tapahtunut, mutta olen tyytyväinen palveluun ja apuun, mitä olen nyt saanut. En toivo kenellekään sellaista ongelmaa tai tilannetta, että koti menee, Katre sanoo.

Katre on myös luottavainen tulevaisuuden suhteen.

- Haluan kaupan alalle ja olen päässyt kouluun. Koulun myötä saan sellaisen työn, että tulen toimeen, ja uskon, että kaikki menee ok. On myös tärkeää, että pärjään koulussa, valmistun merkonomiksi ja opin tekemään itse paperityöt. Nyt meillä on kotona myös kaikki normaaliin elämään kuuluvat asiat.

Lapsiperheiden asumispalvelusta ollaan NYllä kehittämässä palvelua kotiin vietäväksi, koska palvelulle on selkeä tarve. Nyt palvelun piirissä olevien ikähaitari on 4 kuukaudesta yli 50 vuoteen. On huomattu, että ihmisen päätyessä tilanteeseen, jossa hän on menettämässä asuntonsa, voi se tapahtua taustasta, koulutuksesta tai asemasta riippumatta. Näin ollen tuen tarvekin on erilainen, vaikka asiakkaat ohjautuvatkin palvelun piiriin samasta paikasta.

- Olisi hienoa, jos aikuissosiaalityön asiakkaille voitaisiin tarjota apua kotiin, kun heidän tulonsa eivät riitä kattamaan menoja. Silloin omasta kodista ei ehkä tarvitsisikaan luopua, vaan asiakkaalle voitaisiin heti tarjota apua tai suunnitella yhdessä vaikka halvempaan asuntoon muuttamista. Hätä siitä, että jää ilman kotia, vaikuttaa ihmisen työskentelyyn tai toimimiseen, Hiltunen ja Kauppinen pohtivat.

Jaa tarina