Avopalvelut Pääkaupunkiseutu
Sitoudumme asiakkaisiimme ja heidän arkeensa

Sitoudumme asiakkaisiimme ja heidän arkeensa

Nuorten Ystävien pääkaupunkiseudun avopalveluiden erityisohjaajat Nelli Roponen ja Marleena Hiltunen ovat jatkuvasti liikkeellä.

- Asiakkaiden elämä on kriisissä. Meidän tehtävämme on olla paikalla oikean aikaan ja siksi tapaamisaika ja -paikka sovitetaan asiakkaiden toiveisiin, Roponen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla toimialue on maantieteellisesti laaja ja ulottuu yli kuntarajojen. Työtä tehdään kuitenkin periksiantamattomasti ja kokeneella otteella. Työmenetelmätkin valitaan asiakkaan mukaan, mutta myös ohjaajan koulutustausta vaikuttaa. Hiltunen on mm. sosionomi, EASEL (Experimental Social Emotional Learning & Therapy) –ohjaakouluttaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Roponen on puolestaan sosionomi ja hän on käynyt DSA-koulutuksen (dialoginen sekvenssianalyysi) ja hallitsee Toimiva lapsi ja perhe sekä ART -toimintamenetelmät.

- DSA on psykoterapeuttinen työskentelytapa, jossa asiakas pääsee itse määrittelemään kuntoutumisen tavoitteet. Teemme paljon perhetyötä ja kaikki työskentely lähtee asiakkaan tarpeista, Roponen kertoo.

EASEL on sosioemotionaalista ohjausta ja kasvatusta eli oppiminen tapahtuu kokemuksen kautta. Töissä Hiltusella on usein mukana EASEL-koulutettu koira, joka mallintaa ihmisen käytöstä. Koiran avulla luodaan kokemuksia, jotka olisivat liian haastavia ihmiskontakteissa. Esimerkiksi lasten kanssa työskennellessä, koira ja harjoitteet valitaan lapsen tarpeiden mukaan.

- Kohtaamisissa lapsi puhuu kokemuksistaan koiran kautta. Jos jokin asia esimerkiksi pelottaa, lapsi voi kertoa pelostaan koiran kautta. Koira auttaa helpottamaan jännitystä. Nuoret 17-vuotiaat miehet, jotka eivät ole saaneet läheisyyttä, kaikkein kovimmat jätkät, saattavat halata koiria. Eläimet ovat ennakkoluulottomia, Hiltunen kertoo.

Kasvun ja kehityksen tukemista

Tällä hetkellä sekä Roponen että Hiltunen työskentelevät useiden eron läpikäyneiden perheiden kanssa. Vanhemmat ovat saattaneet erota vuosia sitten, mutta edelleen riitaisat välit vaikuttavat lapseen. Erovanhemmuudesta sopimiseen käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Vanhemmuus suunnitelma –menetelmää.

- Menetelmä ohjaa keskustelua oikeaan suuntaan. Sen käyttäminen on vapaaehtoista ja siinä työskennellään vanhempien esiin nostamien asioiden kanssa. Koska luottamuksen rakentaminen vanhemman ja työntekijän kesken on olennaisen tärkeää, voidaan menetelmän mukaisesti nostaa esiin asioita luontevasti ilman pelkoa luottamuksen rikkoutumisesta, Roponen kertoo.

- Tuemme kasvua ja kehitystä kotona ja erityisesti vanhempia kohtaamaan lapsensa. Vanhemmilla voi olla keinoja vanhemmuuteen, mutta lapsen erityistarpeet – esimerkiksi neuropsykiatrinen oireilu – asettavat omat haasteensa, Hiltunen sanoo.

Työssä näkee yksittäiset onnistumiset. Lapsen kanssa työskennellessä viikkokin on pitkä aika ja siinä ajassa voi nähdä konkreettisia edistysaskeleita. Aikuisten ja perheiden elämässä muutostyöskentely on hitaampaa.

- On palkitsevaa nähdä lapsen ja vanhempien välillä tapahtuvan positiivisen muutoksen. Kriisiytyneessä tilanteessa nuori ei ole useinkaan valmis vastaanottamaan tietoa vanhemmalta, kun taas ulkopuoliselta henkilöltä kyllä. Työ on usein uskomista, toivomista ja tukemista silloin kun asiakkaat eivät enää itse usko, että asia etenee, Hiltunen pohtii.

Hyvä työyhteisö ja vapaus tehdä töitä oman näkemyksen mukaan auttavat jaksamaan työssä.

- Työskentelyjakson pituus on 3-12 kuukautta. Jään usein miettimään, miten asiakkaalle on käynyt sen jälkeen. On hienoa, kun joskus tapaa henkilön myöhemmin asiakkuuden päätyttyä ja näkee, että asiat ovat paremmin, Roponen sanoo.

Jaa tarina

  

Lisää tarinoita

Vapaus työskennellä hyvin

Vastaava ohjaaja Heikki Panula

Asumisvalmennus antaa avaimet itsenäiseen arkeen

Me autamme ottamaan seuraavan askeleen elämässä

Erityisohjaajat Piia Hiltunen ja Anne Kuusisto