Kintas-kuntoutus vaikuttaa

Kintas-kuntoutus vaikuttaa: Toivo heräsi oman tulevaisuuteni suhteen

Oulussa toimivaan Nuorten Ystävien Kintas-kuntoutukseen pääsee tällä hetkellä ilman jonotusta. Kintas-kuntoutuksesta hyötyvät mielenterveyskuntoutusta tarvitsevat nuoret aikuiset. Palveluun päästäkseen kuntoutuja tarvitsee hoitosuhteen kunnan tai kaupungin mielenterveyspalveluihin ja maksusitoumuksen kotikunnastaan. Yksilö- ja ryhmätoimintoihin keskittyvä kuntoutusmalli on osoittautunut toimivaksi jo yli 20 vuoden ajan. Kuntoutus kestää keskimäärin kaksi vuotta.

– Suurin osa kuntoutujista hyötyy kuntoutuksesta ja pääsee elämässään eteenpäin. Kuntoutuksen konkreettisena tuloksena on yleensä elämänhallinnan lisääntyminen, mikä näkyy arjen toimintakyvyn kohenemisena, parempana pärjäämisenä sairauden kanssa sekä osastohoitojaksojen vähenemisenä, tiimivastaava Jarmo Salonen Nuorten Ystävistä toteaa.

Näkyviä tuloksia ovat myös ammatillisten suunnitelmien selkiytyminen, koulutuksen aloittaminen tai kesken jääneiden opintojen jatkaminen ja ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuminen. Lisäksi osalla kuntoutujista kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuminen tulee mahdolliseksi valmiuksien kehittyessä.

Kuntoutujan ja kuntoutusohjaan välinen yhteistyösuhde koetaan merkityksellisenä. Jokaisella asiakkaalla on oma henkilökohtainen kuntoutusohjaajansa, jonka kanssa tavataan 1–2 kertaa viikossa. Tapaamiset toteutuvat asiakkaan kotona, kodin ulkopuolella tai Kinttaan toimitiloissa. Yhteistyö muodostuu tavoitteellisista tukea antavista ja terapeuttisista keskusteluista, toiminnallisista yhdessä tekemisistä sekä altistusharjoittelusta, Kintas-kuntoutuksen kuntoutusohjaajat kertovat.

Yhteisölliset ja kuntouttavat ryhmätoiminnat ovat tiivis osa Kintas-kuntoutusta.  Ryhmätoimintojen tarkoituksena on mahdollistaa osallisuuden kokemusta, sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittelemista sekä tarjota korjaavia kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta omassa viiteryhmässä. Jokaisena arkipäivänä on tarjolla ryhmätoimintoja, jotka muodostuvat vertaistuki- ja keskusteluryhmistä, ryhmäterapiasta, luovan toiminnan ryhmistä, kuten taide- ja peliryhmistä sekä erilaisista toiminnallisista ja liikunnallisista ryhmistä. Ryhmätoimintojen sisällöt vaihtelevat ja joustavat kuntoutujien tarpeiden mukaisesti.

Myös Korona-aikana ryhmätoimintoja on pystytty joustavasti järjestämään. Pääsääntöisesti ryhmät on toteutettu virtuaaliryhminä, mutta esimerkiksi taideryhmä ja yhdessä ulkoilu ovat toteutettu entiseen tapaan turvallisuustekijät huomioiden. Toisaalta kuntoutujat ovat kaivanneet enemmän liveryhmiä, mutta osa kuntoutujista on kokenut myös virtuaaliryhmät hyödyllisinä.

– Kuntoutujat ovat antaneet palautetta, että virtuaaliryhmiin on ollut helppo osallistua kotoa käsin. Poikkeustilasta huolimatta olemme pyrkineet huolehtimaan kuntoutujien kuntoutumisprosessien edistymisestä, kuntoutusohjaaja Eveliina Oksa kertoo.

Jaa tarina